perjantai 6. toukokuuta 2011

Claudie Gallay: Rakkaus on saari

Tyttö astuu kaupunkiin Oullen suuresta portista. Muurit. Crillonin aukio. Kaikkialla on julisteita, niitä on ripustettu ikkunaristikkoihin ja liimattu pahvialustoille tai suoraan seiniin. Sillallakin niitä on.
Tyttö nostaa katseensa ja silmäilee ympärilleen.
Taivas on kuiva.
Valo kirkasta.
Hän lähtee umpimähkään kaduille, jotka ovat kuin lavasteita. Rue Joseph-Vernet, Rue Saint-Agricol. Lisää julisteita, hattupäinen mies, nuoralla tanssiva nainen, punainen Amorin sydän...


Avignossa on kuuma. Ilma on tahmeaa, helle polttaa ja väsyttää ihmisiä, jokavuotinen teatterifestivaali kärsii teatterilaisten lakosta ja esityksiä perutaan, kaduille on rakennettu barrikadeja. Elo on kaaoottista, mutta silti tuttua munakoisoillallisten, keskustelujen tai shakkipelin merkeissä. Keskelle kaikkea saapuu parikymppinen lävistetty Marie, joka ottaa hätkähdyttävän hienoja valokuvia ja haluaa vain nähdä edesmenneen veljensä Paulin kirjoittaman näytelmän Punaisen yön. Hän haluaa myös selvittää, mitä Paulin toisen näytelmän Anamorfoosin käsikirjoitukselle tapahtui.

Claudie Gallayn romaani Rakkaus on saari (Avain 2011; L'amour est une île 2010) kiertyy teatterin, moraalisten käsikirjoitusoikeuksien sekä vahvatunnelmaisen miljöökuvauksen ympärille. Kaikken keskiössä on Odon Schnadelin johtama Hullun koiran teatteri sekä siellä esitettävä Punainen yö-näytelmä. Kaikki kiertyy rakkauden ympärille. Jokainen kirjan henkilö on myös samaan aikaan hukassa minuutensa tai rakkautensa kanssa - rakkauden, johon liittyy joukko menneisyyden valheita.

Teoksessa on useita keskeishenkilöitä. Heistä Marie tuntuu kaipaavan vain veljeään, jonka tuhkaa hän kantaa kaulallaan - sydämensä seutuvilla - olevassa nahkapussissa miltei hullun lailla. Teatterinjohtaja Odon kohtaa vuosien jälkeen salaisen rakastettunsa Mathilden, joka tunnetaan intohimoisena ja teatterille omistautuvana näyttelijätär La Jogarina. Odonin entinen vaimo Nathalie ja heidän yhteinen tyttärensä Julie, Marien majoittava iäkäs aristokraattisen oloinen Isabelle, puutarhatöitä tekevä Jeff, Odonin sisar Iso-Odile ja monet muut liittyvät Odonin, Mathilden, Marien ja Paulin kertomukseen saaren kaltaisesta rakkaudesta, joka saa kirjassa selityksensä. Eloa tarkkailee myös helteiden kutistamassa joenuomassa asuva rupikonna Big Mac.

Marie avaa käsikirjoituksen. Se oli yli satasivuinen, teksti on kirjoitettu koneella ja korjaukset tehty lyijykynällä. Tuo nimi, Anamorfoosi, sen hän muistaa.
Hän lukee muutaman rivin: "Ihminen näkee vain sen, minkä haluaa nähdä".
Muita lauseita sieltä täältä edempää: "Sillä jokaisella esineellä on oma tarinansa, jokaisella rypyllä, jokaisella kädellä. Minä menen päin seinää, ei huvita selittää miksi, minä sotken elämäni ja jään siihen jumiin."


Gallay kirjoittaa ihmeellisesti. Hänen kielensä on paikoin toteavaa: Hyllyllä on kirjoja. Mitäpä siihen lisäämään? Hän osaa kertoa pienin sanoin paljon, koska teksti jättää riviensä väliin paljon tilaa. Voiko esimerkiksi ravintolan markiisien vihreä väri muistuttaa toisaalla kirjassa mainitusta uskomuksesta, jonka mukaan vihreät vaatteet teatterissa tietävät huonoa onnea? Gallay osaa kirjoittaa samanaikaisesti kauniisti ja rumasti, aavemaisesti ja aurinkoisesti; On muistoja Anaïs Nin-illoista, ruusukimppuja teatterilavalla, jääkylmää sitruunajuomaa fajanssikarahvissa, kuvaus Hopi-intiaanin uskosta valokuvan sielunvangitsemiskykyyn sekä valon ja varjon leikkiä kaupungin kapeilla kujilla. Koko ajan läsnä ovat myös sameassa kultakalamaljassa kelluvat kalat, kaupungin kaduille mätevät roskat, Mc Donaldsin ruoka, valheet sekä Marien viillellyt käsivarret, jotka ovat tapa saada sisällä jäytävä raivo ulos. Silloin kun aurinkokin tekee kipeää ja pahoinvointi tulee aaltoina, on pystyttävä murtautumaan ulos jostain, mutta mistä? Nämä kipeät ja suloiset seikat vuorottelevat ja Gallayn romaanihenkilöt ovat samaan aikaan läheisiä ja silti niin oudon etäisiä. Liian harvoin muistan nostaa teoksen suomentajan esille, mutta nyt kiittelen Titia Schuurmannin selvästikin laadukasta työtä.

Rakkaus on saari on hieno, koskettava ja surullinen romaani, jota lukiessa voi aistia miltei ikiaikaisen eteläranskalaisen kaupungin kapeat kujat, mahtipontiset kirkot ja palatsit, teatterilaisten värikkäät tavat sekä ihmismielen salaisuudet ja tuskan kaiken takana. Aistia voi myös kuumuuden, joka on kaikkialla, jota ei pääse pakoon. Miljöö sovittuu väreilevästi yhteen ihmisten omien tekojen ja tekemättä jättämisten kanssa.

Vaikka kirjasta jäi puuttumaan joku vaikeasti määriteltävä ulottuvuus, joka olisi saanut minut täysin haltioihinsa, pidin kirjasta niin paljon, että voin suositella sitä kaikille teatterimaailmasta, Ranskasta, yhteisökuvauksesta ja salaisuuksien henkisestä taakasta kiinnostuneille. Pidin myös siitä, ettei Rakkaus on saari tarjoa helppoja itsestäänselvyyksiä, vaikka onkin nautittavaa luettavaa. Gallayn kirjailijankyvyistä vakuutuin niin, että aion mahdollisimman pian lukea hänen paljon kehuja saaneen Tyrskynsä.

Tähdet: ****
(Päätin kokeilla tähtien antamista kirjoille, saa nähdä, kuinka kauan kokeilu jatkuu!)

Rakkaus on saaresta ovat kirjoittaneet myös Susa, Jenni ja Naakku.

22 kommenttia:

  1. Kiitos vinkistä, kirjoitan ylös :) Tänään otan kirjan käteeni ja luen, eikä se todellakaan ole nyt koulukirja :) Ihanaa viikonlopun alkua sinulle!

    VastaaPoista
  2. Ihana arvio! :) Lue pian Tyrskyt!

    VastaaPoista
  3. Satu: Ole hyvä. Uskoisin, että pidät tästä ja siitä Tyrskyt-kirjasta olen kuullut monien pitävän vielä enemmän. Nauti viikonlopustasi, äitienpäivän ajasta ja keväästä!

    Naakku: Kiitos. Oli ihana kirjakin. Ja Tyrskyjä odotan niin, niin kovasti.

    VastaaPoista
  4. Oi joi, lue ihmeessä se Tyrskyt tosiaan. Minä pidin tästä juuri samoista syistä kuin sinäkin suosittelit kirjaa tuossa arvostelussasi; teatterimaailma, Ranska jne.

    Gallayn Tyrskyt kuitenkin oli tätä ihanempi kirja ja olen varma, että sinäkin ihastut siihen ;)

    VastaaPoista
  5. Susa: Luen! Olen itse asiassa ihan varma siitä, että tulen rakastamaan Tyrskyjä. Joistakin kirjoista sen tietää (esim. Harjukaupungin salakäytävistä ja Haahtelan Elenasta tiesin) jo etukäteen ja luulen Tyrskyjen olevan samaa maata minussa aikaansaamansa tunnetilan vuoksi. :)

    VastaaPoista
  6. Minulla on Tyrskyt odottamassa lukuaikaansa, ja Rakkaus on saari kiinnostaa myös. Kiehtovat miljööt ovat ilmeisesti Gallayn alaa....

    VastaaPoista
  7. Katja, palaan tähän myöhemmin. Tiedät miksi.

    Mukavaa äitienpäiväviikonloppua!

    VastaaPoista
  8. Pienen mökin emäntä: Odotan, että ehdit kirjoittaa Tyrskyistä! Siinä on kirja, jonka lukemista todella odotan. Jännää muuten, että ainakin itselläni kirjablogit ovat ohjanneet lukuvalintoja. Ilman blogeja en esimerkiksi olisi ehkä tutustunut Gallayn kirjoihin. :) Ja miljöökuvaajana hän on tosiaan erinomainen.

    Leena: Tiedän kyllä! ;) Sen sanon, että Gallay on tutustumisen arvoinen kirjailija.
    Ja kiitos samoin, ihanaa äitienpäivän aikaa sinne! <3

    VastaaPoista
  9. Kirjoitin äsken pitän kommentin, jonka blogger söi! Hyi!

    Eli siis...jos kirja kertoo kerran teatterista, Ranskasta ja salaisuuksien taakasta, minun on luettava tämäkin.

    Sinä Katja raotat uusien maailmojen ovia niin kiehtovasti, että tekee mieli lukea joka ikinen kirja, josta kerrot.

    Annan nyt juuri itselleni viisi tähteä siitä, että sain ylipäätään luettua kirjan, joka oli muuten Sydänvarjo.

    VastaaPoista
  10. Kirjaan mulla ei ole vielä paljon sanottavaa, mutta palannen tähän sitten joskus, kun olen Gallayta kokeillut. Halusin kuitenkin tulla sanomaan, että tykkään tähdistä! Kategorisoitu arvio antaa lopulta aina ihanan selkeän kuvan verrattuna aukikirjoitettuihin arvosteluihin. Ymmärrän, miksi joku voi niitä vieroksua, mutta minä pidän! (Tietenkin sanallisen arvion rinnalla, siis.)

    VastaaPoista
  11. Oi, tässä taitaa olla kirja minun makuuni! Pidin kovasti tyrskyistä ja vanhana teatterilaisena varmasti viihdyn kirjan maailmassa :)Kiitos sinulle taas kerran lukulistani venyttämisestä ;D (en pane ollenkaan pahakseni, vaikka välillä hirvittääkin...)

    VastaaPoista
  12. On saanut täälläkin hyvät arvostelut ja muistaakseni Elle-lehdeltä jonkun palkinnon. Jään odottelemaan, että ilmestyy pokkarina.

    VastaaPoista
  13. Kirjailijatar: Blogger osaa tuon kommenttien kadottamisen taidon, joka saa minut melkein murisemaan.

    Mutta tosiaan... Tämä kirja kertoo juuri noista teemoista ja Gallay tekee sen ihmeellisesti. Hän kirjoittaa niukasti, muttei vähän.

    Olet viisi tähteäsi ansainnut. Luin muuten tuosta Sydänvarjosta ystäväni blogista.

    Ja kiitos. :)

    Karoliina: Olen vähän kahden vaiheilla noiden tähtien kanssa. Luulen, että saatan etenkin kotimaisten kirjojen kohdalla olla hieman kiltimpi. Osaan piilottaa ei-tykkäämisiäni sanojen pumpuliin, mutta ilkeänkö antaa esimerkiksi kahta tähteä? En tiedä. Gallay kuitenkin ansaitsi nuo neljä!

    Elma Ilona: Olen ihan varma, että pidät tästä kirjasta! Olet jo lukenut Tyrskyt, jota itse odotan ja teatterimaailma näyttäytyy tässä värikkäänä, raadollisena ja jotenkin samaan aikaan kiehtovana ja kuitenkin realistisena. Minunkin lukulistani venyy blogien myötä. Esimerkiksi tätä Gallayta en ehkä olisi pannut merkille ilman muita blogeja

    Allu: Kuinka nopeasti kirjat ilmestyvät siellä pokkareina? Toivottavasti saat tämän pian. Kirja on nopeasti luettavissa ja silti niin hyvä.

    VastaaPoista
  14. Jaahah! :)

    Arvaa mitä: yritin tätä pääsiäisenä. 30 sivun jälkeen riitti, en vain syttynyt. Ajattelin (taas! :)), että minussa on varmaan joku vika, mutta huojentavaa kuulla, että ihan parhaimmistoon tämä ei sinustakaan yltänyt.

    Terkuin kahvilasurffaaja kaupunkilomalla :)

    VastaaPoista
  15. Skippasin tällä kertaa juonen tarkemman ruotimisen koska tämän minä aion ihan oikeasti lukea pian. Teatteri ja Ranska, kuulostaa niin paljon minun kirjaltani. Minä tulen lukemaan tämän kokonaan sitten kun olen lukenut itse. :)

    Luin taas silti mielipiteesi ja kiva että sinäkin olet tästä pitänyt! Gallay on ollut nyt paljon pinnalla.. Odotukset ovat korkealla!

    VastaaPoista
  16. Ilse: Juuri niin! Minä kyllä melkein sytyin tälle kirjalle, pidin kovasti. Mutta jokin sellainen ulottuvuus jäi kuitenkin puuttumaan, joka olisi nostanut tämän huippukirjojen joukkoon.

    Ihanaa kaupunkilomaa. Ette olekaan vielä siellä, mitä ensin ajattelin! :)

    Linnea: Toivottavasti pidät kirjasta! Ja toivon, että uskallat kuitenkin lukea arvioni vaikka nyt. Vaikka kirjoitan pitkästi, en koskaan paljasta kovin paljon juonesta. Koetan välttää kertomasta mitä kirjassa tapahtuu. :)

    Ja pidin kyllä kirjasta ja odotan jo Tyrskyjä!

    VastaaPoista
  17. No nyt en ole puutarhatöissä enkä työtöissä, vaan vihdoin kommentoin. :)

    Yhdyn edellisiin kommentoijiin: ihana arvio! Tavoitit hyvin kirjan tunnelman, sen, että tapahtumattomuuden keskellä on vaikka mitä pieniä yksityiskohtia, tarinoita ja nyansseja. Voi, lue tosiaan Tyrskyt pian, koska kiinnostaisi tietää, mitä mieltä olet siitä ja miten siitä kirjoittaisit.

    Minullakin Rakkaus on saaresta jäi puuttumaan jokin Täydellisen Kirjan Ulottuvuus, mutta toisaalta se ei haitannut, koska nautin niin paljon kerronnasta - ihan sama, tapahtuiko kirjassa mitään, kun tekstiä oli niin nautinnollista tarkastella.

    Tekisi mieli lukea jotain varhaisempaa Gallayta, mutta en usko, että ranskani riittäisi enkä edes tiedä, miten Gallayn ei-suomennettuja teoksia on saatavana Suomessa.

    VastaaPoista
  18. Jenni: Minustakin tuntuu, että alan näin keväällä olla enemmän ja enemmän puutarhatöissä. :) Kiva, että kommentoit.

    Ajatuksesi kirjasta tuntuvat olevan aika samanlaiset kuin omani. Gallay kirjoittaa lumoavasti ja hänen tekstiään tosiaankin lukee mielellään, vaikkei kirjassa tapahtuisikaan sinänsä mitään erikoista. Odotan kuitenkin Tyrskyiltä vielä sitä jotain, joka jäi tästä uupumaan.

    Toivottavasti Gallayn vanhempia kirjoja tullaan suomentamaan!

    T. ranskantaidoton

    VastaaPoista
  19. Hei Katja! Tämä kirja on mieluinen. Kirjan sisältö kiinnosta ja varsinkin, kun olen käynyt Avignonissa. Ihana,tosi viehättävä pikkukaupunki ja niin ranskalainen ilmapiiri.

    Jälleen kerran, onneksi on kirjasto, jonossa kolmantena. Kiitos, kiitos kirjavinkistä!

    VastaaPoista
  20. Marjatta: Oi, jos olet käynyt Avignonissa, tämä kirja varmasti takaa ihastuttavan, joskin surumielisen, lukukokemuksen. Miljöökuvaus on yksi Gallayn valteista ja hän kuvaa Avignonia niin upeasti.

    Ja Suomessa on maailman paras kirjastolaitos!

    VastaaPoista
  21. Olipas tämä saanut paljon kommnetteja. :) Tulin lukemaan juttusi nyt, kun sain kirjan luettua. Pidin kirjasta todella paljon! Gallayn kieli on lumoavaa ja käännös oli taitavasti tehty. Ihana kirja. Aion pian lukea myös Tyrskyt, josta uskon pitäväni vähintään yhtä paljon. :)

    VastaaPoista
  22. Marjis: Kiva, että sinäkin luit kirjan. Ja ilmeisen samoissa ajatuksissa olet. Minäkin toivon saavani Tyrskyt pian käsiini. Mietin jo, että ostaisinko Tyrskyt ihan omakseni vai tyytyisinkö kirjastolainaan. :)

    (Tämä kommenttisi ei näkynyt heti, koska olen alkanut laittaa 7 päivää vanhempien päivitysteni kommentit "hyväksyntään" ihan vain siksi, että huomaan ne varmasti. :))

    VastaaPoista