torstai 20. toukokuuta 2010

~Anne Tyler: pako~

Anne Tylerin uran varhainen teos Pako (1977) kertoo pankkiryöstäjän ja panttivangin matkasta osavaltioiden halki. Charlotte Emory on avioliittoonsa kyllästynyt Saul-nimisen saarnaajan vaimo, joka ei usko miehensä kirkon oppeihin eikä halua jatkaa jämähtäneessä liitossaan. Hän on useaan otteeseen päättänyt jättää miehensä, mutta on aina syystä tai toisesta jäänyt puolisonsa rinnalle. Sattuma puuttuu peliin, kun nuori mies nimeltä Jake Simms ryöstää pankin ja ottaa Charlotten pankkivangikseen.

Jaken ja Charlotten pakomatka on pitkä aina Marylandista kohti Floridaa. Se on ulkoisesti vain kaappaajan ja panttivangin matka, mutta sisäisesti pakomatka herättää paljon kysymyksiä sitoutumisesta ja lojaalisuudesta, omasta menneisyydestä ja oikeuksista omiin ratkaisuihin. Romaanissa liikutaan kahdessa aikatasossa, Charlotten menneisyydessä aina lapsuudesta alkaen sekä Jaken ja Charlotten nykyisyydessä, pakomatkassa. Molemmissa keskiössä ovat nimenomaan Charlotten ajatukset.

Anne Tyler on loistava kertoja ja arjen kuvaaja. Paossa on nähtävillä monet niistä elementeistä, jotka tekevät Tylerista todenmukaisten henkilöhahmojen taitavan luojan; Ulkoinen ja sisäinen kauneus sekä rumuus vuorottelevat samassa henkilössä; Hiukset roikkuvat rasvaisina ja olemus on hontelo, mutta samaan aikaan henkilö on kauniskatseinen. Samoin hänen ajatuksensa harhailevat, mutta silti ihmisessä voi olla tiettyä määrätietoisuutta. Nämä arkiset asiat vain vahvistavat henkilön, Charlotten tai Jaken, todentuntuisuutta. Toisin kuin Turnerin myöhemmissä kirjoissa, on Paon muutama sivuhenkilö hivenen kliseinen: Jaken raskaana oleva tyttöystävä on tyypillinen pikkupimu (nykykielellä pissis) ja Charlotten lihava äiti tuo mieleeni hieman hoikemman version Lasse Hallströmin loistavan elokuvan Gilbert Grapen äidistä.

Olen lukenut lukuisia Anne Tylerin kirjoista, joista suosikkejani ovat Aikaa sitten aikuisina sekä Yksinäinen matkailija. Oli hauska huomata, että myös Tylerin varhaimmissa teoksissa on paljon ammettavaa ja pidettävää.

Kiitos tästä kirjasta kuullu anni.m:lle Oota, mä luen tän eka loppuun-blogista. Sain kirjan sekä ihanat suklaat Annin arvonnan kautta. Lämpimät kiitokset sekä kirjasta että suklaa-addiktin vatsaa aina niin täyttävistä suklaista!

***

PS. Niitä Amsterdam-kuvia tulee vihdoin ja viimein seuraavassa postauksessani.

10 kommenttia:

  1. Erittäin jännittävälle kuulostava kirja=) Anne Tyler on tuttu nimi..pitänee katsella kirjastosta jos saisi lainaksi tuon vaikka kesälukemiseksi. Toivoisin vain että sitä aikaa saisi..myös sen lukemisen..=)

    VastaaPoista
  2. Mimmuli: Jos pidät muusta Tylerin tuotannosta tai Carol Shieldistä, niin pidät tästäkin. Suomennos voisi olla parempi, mutta kerronnassa on silti imua.

    Hannele: Voittamaton yhdistelmä :)

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa juuri hyvältä! Minäkin tykkään Tyleristä ja hyllyssäkin on aika monta. Amerikan lapset oli se viimeisin, siitäkin pidin kovasti.

    VastaaPoista
  4. Pitää aina sanoa joku asia eka, ettei unohdu: Jotkut Carol Shieldsin kirjat ovat todella hyviä, ainakin miuun menivät vahvasti Kivipäiväkirjat ja Larryn juhlat.

    Gilbert Grabe on yksi monista addikteistani kuten suklaakin.

    Hieno arvostelu! "...hiukset roikkuen rasvaisina...,mutta henkilö on samalla kauniskatseinen..." "...ajatukset harhailevat, mutta silti ihmisessä voi olla tiettyä määrätietoisuutta..." Lukematta kirjaa, näen nyt Jessica Langen esittämässä Charlottea sen ikäisenä kuin hän näytteli Postimies soittaa aina kahdesti -elokuvassa. Jessica osaa näyttää juuri tuollaiselta: suttuiselta, mutta kuitenkin samalla kauniilta, harhailevakatseiselta, mutta samalla määrätietoiselta.

    VastaaPoista
  5. Tätä tekee mieli lukea.Yksinäinen matkailija on yksi lempielokuviani,tosin kirjaa en ole lukenut.Hyvä arvostelu!
    Ja nyt teki mieli suklaata,kun näin tuon kuvan...

    VastaaPoista
  6. Olen aikoinaan lukenut Tylerin varhaisimpia suomennoksia, mutta en nyt pitkään aikaan ole tarttunut hänen kirjoihinsa. Täytyy ilman muuta laittaa lukulistalle hänenkin nimensä.

    VastaaPoista
  7. Kiva että tykkäsit kirjasta ja suklaastakin :) Minusta kirjassa on aivan loistava ensimmmäinen luku, pidin siitä erityisesti. En kertonutkaan sitten itse paljoakaan kirjasta kun en halunnut "paljastaa" mitään. Mutta hieno arvio - olen samaa mieltä!

    VastaaPoista
  8. Kiitos tästäkin kirjapostauksesta!
    Tiedän nykyään kirjoista paljon enemmän, kun käyn täällä vierailemassa. Ja tietysti tarkoitus on lukea myös itse kirjoja, nämä kirjoituksesi kyllä innostavat siihen hommaan!

    VastaaPoista
  9. Ilse: Minullakin Amerikan lapset oli tätä edellinen Tyler. Pidin Amerikan lapsista paljon, enemmän kuin tästä. Se kertonee kirjailijan kypymisestä (tai paremmista suomennoksista!).

    Leena: Kiitos ♥ Carol Shields on yksi suurimmista kirjailijasuosikeistani. Ja Jessiga Lange on niin taitava. Tiesitkö hänen olevan osin suomensukuinen? On kuulemma jossain elokuvassa laulanut pätkän suomeksi.

    Yaelian: Lukemisen arvoinen kirja tämä! Ja oli niin ihanaa, että Anni.m. lisäsi pakettiin suklaata.

    Katri: Voi olla hauska löytää Tyler uudelleen. Ja kiva, että lukulista karttuu :)

    Anni.m.: Pidin itse sinun arviostasi, koska vaikkei se paljastunut mitään juonesta, paljasti se paljon kirjan aikaansaamista tunnetiloista ja kysymyksistä.

    Taru: Ole hyvä :) Kiva, jos tekstini innostavat lukemaan. Näin kesäisen sään aikaan olen hieman laiskempi lukija kuin tavallisesti (ja laiskempi bloggaaja, huomaan). On niin ihana viettää aikaa ulkosalla.

    VastaaPoista