~ELIZABETH KOSTOVA: HISTORIANTUTKIJA~

Parahin, onneton seuraajani, mikä kirja voisikaan sopia paremmin tähän vuodenaikaan kuin Elizabeth Kostovan Historiantutkija? Kirja sopii pyhäinpäivän tai kekrin aikaan erinomaisesti niin itse synkänromanttisen tarinansa kuin viipyilevän tunnelmansa vuoksi. Luin kirjan jo kesällä, mutta vasta nyt ajattelin ajankohdan olevan sopiva kirjasta kertomiseen.

Historiantutkija alkaa siitä, kun minä-kertojana toimiva aikuisuuden kynnyksellä oleva tyttö löytää isänsä kirjastosta lohikäärmekuvioisen kirjan ja saa lähes samaan aikaan luettavakseen isänsä sekä kadonneen professori Rossin välistä kirjeenvaihtoa. Kirjeet sekä isän kertomat tapahtumat vievät eri puolille Eurooppaa sekä käyvät käpi Vlad Tepesiin, Draculaan, liittyvää folklorea, kansanuskomuksia. Vaikka Historiantutkija on täten varsin synkeä vampyyrikirja, on se enemmän kunnianosoitus kansankertomuksille, kirjapainotaidolle, eri maiden tavoille sekä oodi uskollisuudelle rakkaudessa.

Paikoitellen kirjan kerronta etenee hyvin hitaasti tarttuen pieniin yksityiskohtiin. Tämä ei välttämättä ole kaikkien lukijoiden mieleen, mikä ei lie kirjailijan tarkoituskaan. Kirjassa liikutaan useissa eri maissa ja aikakausissa. Itse nautin kirjan kiireettömyydestä ja tunnelmasta - olihan ihanaa lähestulkoon haistaa vanhojen kirjojen ja käsikirjoitusten tuoksu, aistia Romanian maaseudun tai Amsterdamin tunnelma eri vuodenaikoina puhuttamattakaan tällaisena digitaalisen kulttuurina aikakautena siitä, miten kirjeet saattoivat olla keskeisin tiedonvälityskanava. Kirjassa jäi vaivaamaan vain yksi asia: Mikä minä-kertojana olevan tytön nimi on? Olin niin varma, että nimi mainittiin kirjassa. Kun selailin kirjaa eilen illalla, en löytänyt hänen nimeään.

Kostovan kirjan myötä toivotan kaikille hyvää pyhäinpäivää, kekriä tai halloweeniä - miten itse kukin loka-marraskuun vaihdetta viettäkään! Meillä oli eilen halloweentunnelmia, koska lapsilla oli päiväkodissa naamiaiset. Tänään olemme viettäneet pyhäinpäivää rauhallisissa tunnelmissa oman perheen kesken.


Vaikka ne päiväkodin naamiaiset olivat aika amerikkalaishenkiset halloween-juhlat, olivat lasten puvun aivan ihania.