Sven Mikser: Vareda
Enostone 2024
Vareda 2023
Suomentanut Petteri Aarnos
Kansi Asko Künnap
259 sivua
Virolainen romaani
On piinallista odottaa tällä tavalla. Ehkä pitäisi koettaa vähän piirtää.
“Ihanan vanhanaikainen”, “säilytti tyylinsä viimeiseen pisteeseen asti”, luonnehti ystäväni Sven Mikserin romaania Vareda. Kun sitten toinenkin ystäväni kehui romaania, lainasin sen kirjastosta.
Ja totta: Vareda on romaani nuoruudesta, kaipuusta, taiteesta ja itsensä etsimisestä, kaipa sitä voisi luonnehtia kasvukertomukseksikin. Ja se on vanhanaikainen kerronnallisessa ja rakenteellisessa mielessä – hyvällä tavalla.
On kesä 1991, niin Virossa kuin muuallakin Euroopassa on tapahtunut suuria mullistuksia. Päähenkilö ja kertoja on 16-vuotias Johannes, taiteellinen poika, joka saa kesätöitä Varedan kyläkoulun talonmiehenä. Hän on osin hukassa itsensä kanssa. Johannes tutustuu Margitiin ja Andreakseen, joista etenkin jälkimmäinen saa aikaan väristyksiä. On myös uuden ajan Viro, jossa monet muutokset kertovat omaa tarinaansa etelänaapurimme lähihistoriasta. Uusi aika on koittamassa myös Johanneksen omassa elämässä ja nuoruuden etenemisessä, kasvamisessa.
Mikser kirjoittaa kaikkeen ihmeellistä etsikkouden, hämmennyksenkin tuntua ja hellää nuoruutta. Hän ymmärtää Johannesta, jonka rinnalla lukijakin voi kulkea. Ihmeellinen on myös rapistunut talo: Vareda, kouluna toimiva entinen kartano verantoineen ja lautavuorauksineen. Kolkko, aikoinaan kaunis rakennus, täynnä kesäistä tunnelmaa ja menneiden aikojen kaikuja – aikana, jolloin radiouutiset kertovat yhä kiihtyvämmin muuttuvasta maailmasta.
Totta tosiaan, viehättävä ja eheä romaani, joka saa kaipaamaan. Ehkä nuoruutta, ainakin kesää ja vanhojen talojen tunnelmaa. Mainio lukuvälipala, jossa on nostalgiaa ja sateenkaarevia teemoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti