Kirjakuulumisia: Otavan kevät ja tammikuun luetut

Vaikka lumella ja jäällä kuorrutettu Helsinki paukkui eilen (ja tänään ja huomenna) pakkasen kourissa, oli Otavan toimitalossa Uudenmaankadulla lämmin tunnelma. Minulla oli ilo osallistua Otavan maukkaalle brunssille ja kuunnella samalla kustantamon kevätkauden esittelyä.

Viestintäjohtaja Liisa Riekki toivotti aamiaisvieraat tervetulleeksi esitellen muutamia Otavan viestinnän työntekijöitä ja tämän jälkeen ääneen pääsivät ne kaikkein tärkeimmät, Otavan kevään 2012 kirjailijat. Ensimmäisenä meille esiintyi oma suursuosikkini Joel Haahtela, jonka leikkisänhaikean Traumbachin ehdin lukea jo heti vuoden alussa. Valitettavasti en saanut otettua Haahtelasta kunnollista valokuvaa, koska vastavalo aiheutti hieman haasteita. Mutta tosifanina minun on julkaistava edes tämä otos, jossa Traumbachin hieno kansikuva sentään näkyy ihan onnistuneesti:

Haahtelan jälkeen lukuisa joukko kirjailijoita esittäytyi ja onnistui ihastuttamaan, hauskuuttamaan, kiinnostumaan tai viehättymään. Esimerkiksi Eve Hietamiehen Tarhapäivä vaikuttaa romaanilta, joka saattaisi hyvinkin iskeä kaltaiseni päiväkoti-ikäisten lasten äidin tajuntaan. Kirsti Mäkisen Kruunupäinen käärme muistuttaa meitä siitä, että suomalaisessa kansanperinteessä riittää ammennettavaa vaikka kuinka aina piru- ja maahistarinoista kertomuksiin haltioista sekä noidista ja tietäjistä. Jussi Kaakisen sarjakuvamainen kuvitus näyttää upealta. Folkloristiikkaa aikoinaan opiskelleena olen pakostakin ilahtunut siitä, että kotimainen perinneaines pääsee isosti - ja ansaitusti - esille. Ilahduin Otavan aamussa myös muun muassa nuoren Aleksi Delikourasin Nörtistä, Pekka Tarkan Joel Lehtonen II:sesta sekä Eeva Rohaksen ja Venla Hiidensalon romaaneista. Niin laaja-alaista kirjallisuutta! Kaikkia en harmikseni ehdi lukea, mutta kirjavinkkejä on aina mukava jakaa muillekin.

Otavan kevätkuvastoa pääsee selaamaan täällä. Sieltä näkee myös kevään käännöskirjat, joista itse odotan kaikkein eniten Carol Shieldsin teosta, mutta toki monia muitakin. Kiitos vielä Otavalle kutsusta tulla kuuntelemaan infoa kevätkauden kirjoista!

Helmikuu tuo kirjablogeihin ainakin Blogistanian Globalian, jonka voittaja julkistetaan huomenna Kirjavassa kammarissa. Omat ehdokkaani listasin tänään aamulla, on kyllä jännittävää odotella tuloksia! Blogistanian Globaliaa edelsi heti tammikuun alussa Blogistanian Finlandia, jonka eniten ääniä saaneena voitti Katja Ketun Kätilö.

Omaan blogiini tammikuu ei tuonut juurikaan muutoksia. Aion tänäkin vuonna osallistua muutamiin haasteisiin ja julkaisen koostesivun kaikista haasteista, kunhan vain ehdin. Muutamia uusia lukijoita on tullut mukaan, tervetuloa ja ihanaa että olette siellä jossain!

Tammikuussa kirjoitin blogiini kaikkiaan kymmenestä kirjasta, joista yksi on lastenkirja ja muut romaaneja. Kirjoista parhain on ehdottomasti Haruki Murakamin Norwegian Wood, mutta pidin kovasti myös Stefan Mosterin, Emmi Itärannan, Johan Bargumin sekä tietenkin Joel Haahtelan teoksista. Huono karma oli suoranainen pettymys ja Mattssonin Prinsessan muisto haaleampi kuin kuvittelin. Sanna Iston Tinkaa ja Taikaa voin varauksetta suositella kaikille kotimaisten saturomaanien ystäville.

Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (2012)
David Safier: Huono karma (2011/2009)
Johan Bargum: Syyspurjehdus (2012/2011)
Gunnar Mattsson: Prinsessa (1965)
Haruki Murakami: Norwegian Wood (1987/2012)
Stefan Moster: Nelikätisen soiton mahdottomuus (2011/2009)
Sanna Isto: Tinka ja Taika (2011)
Emma Donoghue: Huone (2012/2010)
Dodie Smith: Linnanneidon lokikirja (1949)
Joel Haahtela: Traumbach (2012)

Kirjavuosi on siis alkanut varsin hyvin. Katsotaan, mitä helmikuu tuo tullessaan pakkasen ja hankihohteen myötä.