sunnuntai 28. huhtikuuta 2013
Victoria Connelly: Etsin sinua, Mr. Darcy
Victoria Connolly: Etsin sinua, Mr. Darcy
Kustantaja: Minerva 2013
Alkuteos: Mr. Darcy Forever 2012
Suomennos: Emma Murros (luvut 1-21, 34-37); Jänis Louhivuori (luvut 22-33, 38-44)
Kannen kuva: Steven Siewert; Kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy
Sivuja: 303
Englantilainen romaani
Sarah piti kolmannen luvun lauseesta "Catherine tunsi olevansa ikionnellinen", ja hän toivoi että osa Catherinen onnesta koituisi hänenkin osakseen. Hän tunsi olevansa siihen valmis. Viime vuodet olivat olleet melko onnettomia, mutta Bath oli lumottu paikka jossa mitä tahansa saattoi tapahtua. Juuri siellä Catherine Morland tapasi Henry Tilneyn ja kapteeni Wentworth tunnisti rakkautensa Anne Elliotille.
Sarah ja Mia Castle ovat siskokset, jotka ovat joutuneet jakamaan melkein kaiken elämässään. Eräs suurimmista yhteisistä jaettavista on ollut rakkaus Jane Austenin kirjoihin. Sarah on kuin Järjen ja tunteen järkevä Elinor Dashwood, Mia taas kuin tuittupäinen Marianne. Muutaman vuoden takaisella lomallaan Barton Cottagessa siskokset ovat kohdanneet miehen, kenties haaveiden Mr. Darcyn, jonka jälkeen mikään ei ole ollut ennallaan. Siskosten välirikosta on kulunut nyt kolme vuotta ja toisistaan tietämättä he kumpikin matkustavat Bathiin Jane Austen -festivaaleille. Onko menneitä mahdollista korjata? Edes austenmaisessa ilmapiirissä?
Brittiläisen Victoria Connellyn romaani Etsin sinua Mr. Darcy on kolmas romaani kirjailijan Austen Addicts -romaanisarjassa, mutta käsittääkseni se on ensimmäinen suomennettu. Romaani kuljettaa lukijansa Austenin kirjoista tuttuihin maisemiin ja tutustuttaa erimielisiin siskoksiin, joiden elämää hankaloittavat välirikon ja rakkaushuolien lisäksi Sarahin pakko-oireet, joita vain palvotun kirjailijan tuotantoon uppoaminen voi lievittää.
Ainoa asia, joka sai hänen unohtamaan pakko-oireensa, oli Jane Austen. Uppoutuessaan Austenin maailmaan Sarah unohti listansa, hän lakkasi ajattelemasta vaatekaapin taakse kerääntyvää pölyä ja sitä, että pölynimurin painaumat eivät enää näkyneet matossa. Aina kun hän tarttui yhteen kuudesta täydellisesä romaanista tai avasi television katsoakseen jonkin niiden loistavista sovituksista, hän rentoutui aidosti ja muuttui ihmiseksi, jota itse hädin tuskin tunnisti. Austenin voima oli niin vahva.
Etsin sinua, Mr. Darcy on pohjimmiltaan keskinkertainen viihderomaani. Siinä on romantiikkaa, kauniita ihmisiä ja itsestäänselvyyksiä. Minä en ole viihderomaanien ystävä, mutta Connellyn vetävästi kirjoitettamassa tarinassa on paljon hyvää. Jane Austen -fanina olen tyytyväinen, että luin kirjan, sillä teos kytkeytyy niihin lukuisiin Austenin innoittamiin kirjoihin, joita julkaistaan tasaiseen tahtiin. Osa kirjoista pohjautuu suoraan Austenin hahmoihin, kuten parodiamainen Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombiet tai P.D. Jamesin hienotunnelmainen Syystanssiaisten, jossa Austenin hahmoja kunnioitetaan heille kirjoitetussa jatkotarinassa. Toisissa kirjoissa Austenin romaanien perusasetelma ja henkilöhahmot sijoitetaan kokonaan eri tarinaan ja nykypäivään, kuten mainiossa chick lit -klassikossa Bridget Jonesin päiväkirja. Etsin sinua, Mr. Darcy ei pääse samaan tunnelmaan kuin James eikä sen nokkeluus ole samaa, suorastaan austenmaisen terävää kuin Helen Fieldingin kirjoissa, mutta sen parissa vietetty aika kuluu kuin siivillä.
Connellyn romaani onkin ihan mainio ja toimiva viihdekirja, sillä se on ihastuttavan brittiläinen ja Sarahin ja Mian väliset jännitteet pitävät kerronnan hyvin kasassa. Myös Järki ja tunteet -elokuvasta tuttu Barton Cottage on tismalleen oikeanlainen ja Bathissa järjestettävä Jane Austen -festivaali on kuvattu tarkkaan. Ja kuinka monessa viihteelisessä romaanissa kirjat ovat näin keskeissä asemassa? Connellyn kirjassa ne ovat oikeastaan koko tarinan ydin, kaikki alkaa Austenin kirjoista, kirjat auttavat Sarahia hänen pakko-oireissaan ja Mia kuvittelee itsensä Marianneksi juostessaan pitkin maaseudun yksityisteitä. Mia vertautuu muutenkin Marianneen. Itse olen sitä mieltä, ettei oikukas Marianne olisi nykyaikaan sijoittuvassa romaanissa harrastanut kestävyysjuoksua, lajia, joka vaatii tiettyä luonteenlaatua, mutta muuten Connelly kuvaa Miaa juuri sopivan mariannemaisena. Siskosten välisten ristiriitojen kuvauksessa Connelly onnistuu hyvin: koko romaani oikeastaan rakentuu näiden jännitteiden varaan.
Austen-faneille Connellyn kirja on nautittavaa luettavaa, siinä määrin Connelly ripottelee tekstiinsä viittauksia Austenin kirjoihin ja niistä tehtyihin filmatisointeihin sekä kuvailee Austenin elämän ja romaanien tapahtumapaikkoja. Kirja suorastaan innoittaa Austenin jäljille. Etsin sinua, Mr. Darcyn lukemisen jälkeen on pakko kurkata Austen Authors -sivustolle tai etsiä Austen-krääsää. Mietin jo Keep calm and read Jane Austen -keittiöpyyhkeiden tilaamista! Kaiken lisäksi Connellyn romaanissa on kaksi asiaa, jotka ihastuttavat: Austen-fani ei olla hymyilemättä lukiessaan koirasta nimeltä Bingley, ja kirja päättyy tismalleen oikein sanaan loppu.
3/5
Austen-fanina luulen, että minäkin luen tämän joskus, kun eteeni sattuu ;)
VastaaPoistaSusa, tässä kirjassa riittää bongattavaa Austenin kirjojen ystäville. Kepeä ja romanttinen kirja, jonka parissa viihdyin yllättävän hyvin. :)
PoistaTätä kirjaa olen jo silmäillyt ja tämän plokkauksen lukemisen jälkeen päätin myös lukea sen :D Kiitti :)
VastaaPoistaMai Laakso, eipä kestä. :) Tämä on kevyttä viihdettä, mutta sellaisena aika hyvin toimivaa.
PoistaOlisipa ihana lukea tämä! Luulen että uppoaisi minuun kyllä :)
VastaaPoistaIloista vappua toivottelen samalla!
Teija, tämä on mukava välipalakirja kaikille Austenin kirjojen kirjojen ystäville. Samaa nokkeluutta tässä ei ole, mutta mukavaa kirja- ja elokuvabongailua kuitenkin.
PoistaHauskaa vappua sinulle! :)
En ole vieläkään lukenut "Bridget Jonesin elämää". Onko kirja oikeasti hauska ja nokkela?
VastaaPoistaTuija, minun mielestäni Bridget Jonesin päiväkirja on ainoa aidosti hauska chick lit -kirja. Se on kepeää hömppää, totta kai, mutta lajissaan mainio.
PoistaTäytynee lukea tämä kun nuo zombiet ja murhadekkaritkin on tullut luettua :-I Kaiken lisäksi siskoni asui muutaman vuoden BAthissa, joten sielläkin on tullut käytyä jonkun kerran. Juu, siellä JAne Austen keskuksessa ja JAne Austen kävelyllä ja JAne Austen teehuoneessa myös...
VastaaPoistaMinna, ehdottomasti! PD Jamesin kirja on paljon, paljon parempi kuin tämä, mutta Austen-fanin oli pakko lukea tämäkin. :)
PoistaMinä olen käynyt kerran Bathissa, mutta en Jane Austen -keskuksessa. Sinne haluaisin! Ja muutenkin austenlaisiin maisemiin.
Kirjan sankarittarien toimista olisi ollut enemmän perillä, jos ne 2 aikaisempaakin olisi luettu. Omituista kääntää viimeinen ensiksi, vaikka mikä ettei tälläiselle Austeninsa lukenut ja elokuvat moneen kertaan katsonut, pääsi sisälle näinkin. Jotakin kuitenkin puuttui jotta olisi ollut oikein hyvä edes viihteenä.
VastaaPoistaSirpa, varmasti niin. Tosin mielestäni jutun juonesta sai kiinni ihan hyvin tämöän yhden kirjankin perusteella. Mian ja Sarahin menneisyyttä valotettiin tarpeeksi. Austenin tuotannon tunteminen auttaa toki kirjaa lukiessa. Itse en ilman Austen-yhteyttä olisi koko kirjaa edes lukenut. Minulle tämä meni mainiosta viihteestä, mutta se johtuu varmasti siitä, etten yleensä lue viihdekirjoja ja lajityyppi tuo minulle vaihtelua.
PoistaKuulostaa hyvältä laiturilukemiselta kesäksi! Olen lukenut Austenilta vain Ylpeyden ja ennakkoluulon sekä Järki ja tunteet -kirjan. Molemmat iki-ihania. Mihin kannattaisi seuraavaksi tarttua?
VastaaPoista