Tunnustuksia ja arvonnan voittaja

Viikko sitten julkistamassani arvonnassa kyselin, että mikä tekee itse kunkin arjesta juhlan. Minä voin sanoa, että omalla kohdallani juuri nyt sitä parasta arkijuhlaa on se, että liki kahden viikon rasittava "yksinhuoltajuus" päättyi lauantaina, kun mieheni palasi työmatkoiltaan. Ensin hän vietti joitakin päiviä Puolassa, sen jälkeen kokonaisen viikon Kreikassa. Vaikka viihdyn hyvin kotona ja totta kai rakastan lapsiani, on ihan parasta juhlaa saada jakaa arki läheisen aikuisen kanssa. Toki sitten tulevat kaikki ne pienet ihanat lisät, kuten kynttilät, rauhallinen aamu Hesarin parissa, hyvä kirja, takkatuli, laadukas suklaa, lasillinen punaviiniä, kupillinen vahvaa mustaa teetä... Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka!

Ennen kuin julistan arvonnan voittajan, on minulla muutama tunnustus hoidettavanani.

Sain Ammalta, Petriinalta ja Mustikkatytöltä (jota kiitän myös ruusuista) hauskan tunnustuksen, jossa pitää kertoa kahdeksan asiaa itsestään. Kirjabloggajana kerron nyt itsestäni kirjoihin liittyen.

1. Minulla on usein kesken pari kolmekin kirjaa kerrallaan.
2. En ole ennen blogiani pitänyt koskaan minkäänlaista lukupäiväkirjaa. Nyt harmittelen sitä. Muistini ei ole niin hyvä kuin kuvittelin.
3. Olen fiilispohjainen lukija. Sen vuoksi saatan aloittaa jonkun kirjan ja jättää sen tauolle pitkäksi aikaa. Esimerkiksi Margaret Atwoodin sinänsä upea Herran tarhurit on ollut kesken jo viime helmikuusta saakka, kun ei ole ollut atwoodoloa. Ihailen kyllä hänen kirjojaan ja tulen lukemaan Herran tarhuritkin loppuun jossain vaiheessa.
4. Olen juuri lopettelemassa huimaa kotimaista kertomusta miehestä, uskonnosta, Jeesuksen "toisesta tulemisesta", roolipeleistä ja kunnallispolitiikasta. Moni varmasti arvaakin, mitä luen. En ole vielä varma, onko kirja tosi hyvä vaiko liian mahtipontinen.

5. Koska lukeminen on omalla tavallaan elinehto, luen kaikkea mahdollista tekstiä mm. mainoksia, elintarvikepakettien kylkiä sekä bongailen erilaisia kadunnimiä. Rakkaudenkuja, josta olen aikaisemminkin maininnut, löytyy lapsuuteni kotikaupungista. Minulla ei ole sieltä rakkaudellisia muistoja, mutta kujalla on ihana kävellä.
6. Iltasatukirja, joka perheessäni on nyt kesken on Marjatta Kurenniemen Onneli, Anneli ja nukutuskello.
7. Luen ja osin kirjoitan myös työkseni. Kirjoitan omaa tutkimustani hieman vaihtelevalla motivaatiolla sekä luen ja yritän parannella muiden tekstejä. Teen töitä kotoa käsin. Se on toisaalta ihanaa. Voin kuunnella mieleistäni musiikkia, polttaa kynttilöitä ja käväistä vaikka happihyppelyllä kesken työpäivän. Toisaalta kaipaan työyhteisöä. Kaikkea ei voi saada.
8. Viime aikoina kirjabloggaajia puhuttaneeseen arvostelukappaleasiaan kirjoitin oman lyhyen näkemykseni tänne. Monien muiden bloggaajien tavoin saan kustantamoista arvostelukappaleita, joista olen tietenkin tavattoman iloinen. Se, onko kirja ostettu, lainattu vai saatu, ei vaikuta blogiarviooni millään tavalla.

Kaunis kiitos myös Saralle, jolta sain näin herttaisen tunnustuksen:

Jaan tunnustukset ja haasteet eteenpäin kahdelle ystäväni blogille: uuteen lastenkirjablogiin Värikkääseen päivään Viiville sekä Tikru lukee-blogin ihanalle Tikrulle. Lisäksi haluan muistaa Saraa, Kirjailijatarta, Teijaa sekä Satua ja Johannaa. Valitkaa kumpi tahansa tai molemmat tunnustukset/haasteet.

Ja nyt ta-daa! Arvonta. Tällä kertaa en turvautunut randon.orgiin, vaan annoin eskarista kotiutuneen
tyttäreni toimia onnettarena. Kenen lappusen hän puisesta kulhosta nostikaan?

Susan! Lämpimät onnittelut! Lähetä minulle viesti, että minkä kirjan haluaisit omaksesi ja minä alan katsella kaupan suklaahyllyjä sinua ajatellen.

Hyvää Aleksis Kiven päivää kaikille!

P.S. Laadin tuonne sivupalkkiin tämän blogini (vasta!) kolmannen kyselyn. Auttakaa ihanassa kirjatulvassa uivaa bloggaajaa. Mikä olisi ehdokkaistani paras mahdollinen kirja syyslomalle, pimeään vuodenaikaan?