Oma arkeni näyttäytyy tämän päivityksen kuvissa. Koti kumisee tyhjyyden tunnetta, kun vietän aikaani yksin. Istun työ- ja/tai olohuoneessa ja luen. Lukeminen ja kirjoittaminen (sitten kun sinne saakka taas pääsen) on nyt työtäni, johon tarttuminen ja ennen kaikkea keskittyminen kotona vaatii mielenlujuutta ja istumalihasten kestävyyttä. Toisaalta kukaan ei estä minua menemästä sohvalle lukemaan mukavassa vaaka-asennossa tai kävelemästä tekstiprintit käsissäni ympäri taloa.
Kotitöissä (!) houkutuksia on liikaa. Mieleni tekisi lukea loppuun kesken oleva kirja, jossa liikutaan kiinnostavan sisarussarjan historiassa ja kirjahyllyssä odottavat muun muassa kotimainen hienoksi ja rankaksi luonnehdittu romaani sekä Latinalaiseen Amerikkaan sijoittuva kiehtova kirja. Niiden sijaan on nyt päivällä tartuttava Vaeltaviin metodeihin. Illalla aion kuitenkin lukea loppuun jotain muuta, josta ehkä huomenna tekstiä täälläkin.
Lounas- tai kahviseuraa kaltaiseni kotityöläinen saa omasta itsestään tai teidän ihanista blogeistanne (kiitos!). Onneksi voin päättää taukojeni ajankohdat omat mieleni mukaan. Taidankin kohta, ja kohta savolaisittain, keittää kupillisen Earl Greyta.
Mukavia taukoja teille muillekin, olettepa töissä, kotona tai kotitöissä. :)
Muistutan vielä blogini kaksivuotisarvonnasta. Osallistujia on sankoin joukoin, mutta vielä ehtii!
Kuulostaa mukavalta;-) Minäkin keitän jo tunnin tai kahden päästä teetä. Oli vähän rankat ja märät lumityöt...
VastaaPoistaMukavaa viikonalkua, Lumiomena!
Leena: Ainakin tämä on kotoisaa ;-) Minäkin aloitin aamuni lumitöillä (ja oli tosiaan märkää ja painavaa lunta), sen jälkeen luin, päivitin blogin ja olen jatkanut luonnostelua. Nyt lounas- ja teetauko.
VastaaPoistaSinne myös sujuvaa viikkoa!
Hyvää kotityötä! :) Ihailen kovasti tahdonlujuuttasi tehdä kotona sitä mitä teet. Minusta ei ikinä olisi. Ainahan on silitettävää pyykkiä, lehtiä joita selailla, perunoita joita keittää... jos kaiken sen voi antaa olla ja keskittyä Siihen, niin hienoa! (Kirjojen vetovoimasta en nyt puhukaan mitään, se on ihan omaa luokkaansa. :))
VastaaPoistaIlse: Mitä tahdonlujuutta? Kyse on itsensä pakottamisesta, ainakin tänään. Tykkään kyllä tuon asian tekemisestä ihan kauheasti, mutta tänään olen kirjoittanut vain pari tuntia ja viettänyt muuten aikaani haaveillen ja haahuillen. Mutta kyllä se tästä, pikkuhiljaa... Kirjoilla on kyllä ihan oma vetovoimansa, joka tuntuu lennokkaanakin peittoavan maan vetovoiman. :) (anteeksi kaikki fyysikot!)
VastaaPoistaArkeen siis sielläkin ollaan siirtymässä... Kuulostaa tutulta. Me väistimme tänään jotenkin onnekkaasti tuon päiväkotiinjoutumiskitkan - tosin se voi olla vielä edessä seuraavina aamuina. Olin varautunut Suureen Taistoon.
VastaaPoistaKotona työskentely kuulostaa kuvauksessasi ihanalta... keskittymisen vapaudessa on jotakin yleellistä - vaikkakin työpaikan rakenteet saattavat auttaa paremmin pysymään aiheessa. Mukavia kotityöpäiviä!
Aina kuvittelen, että olisi ihanaa, jos olisi oman itsensä herra näissä työasioissa, mutta totuus on, että taitaisi jäädä minulta hommat tekemättä...
VastaaPoistaHyvää arkea ja alkavaa viikkoa sinne !
Marikki: Tsemppiä teillekin tammikuiseen arkirumbaan. Mukava kuulla, että päiväkotiin meno oli tänään sujunut mukavasti. Ja jos joskus ikävältä tuntuukin, niin aina tulee niitä vähemmän kitkaisia aamuja. :) Kotona työskentely on vaikeaa ja ihanaa samalla kertaa. En ole aiemmin "harrastanut" tätä.
VastaaPoistaPetriina: Kuvitelmat ovat usein parempaa kuin todellisuus. Minulla tähän liittyy vahva uutuudenviehätys vielä, mutta tulostakin pitäisi saada aikaan. Täytyy tehdä itselleni lukujärjestys.
Sinne myös mukavaa viikkoa :)
Arkeen paluu on alussa vaikeaaa,mutta uusi arkesi kuulostaa mukavalta.Kotona on paljon kiusauksia,jotka saattavat häiritä keskittymistä;tuttua minulle,joka teen käännöstöitä kotona.
VastaaPoistaSinä onnellinen-nyt siis kotona työskentelyaika!!!oikein hyvää tammikuuta sinulle sopivasti istumista:D ja pausseja, ja mukavia postauksia meille lukijoille!
VastaaPoistaHalit♥
Yaelian: Ehdottomasti tämä on mukavaa! Nautin kovasti, mutta itseään saa aika lailla patistaa... Vaihdetaan välillä kotityöläisten kuulumisia. :)
VastaaPoistaMaria: Nyt se on! Tai alkoi jo joulukuussa, joka meni enemmän piparkakkujen leipomiseksi. Sain silloin onneksi pohjatyötä tehtyä. Halit takaisin ♥
Oi, "kotityöt" kuulostaa NIIN ihanalta ajatukselta... Täytyy sanoa, että joskus kun on vähän etätöitä tehnyt, niin se on kyllä ollut mukavaa. Tuollainen laajamittaisempi toiminta vaatii varmasti kyllä paljon tahdonlujuutta. Haluatko jossain vaiheessa vähän avata, minkä tyyppistä kirjoitustyötä oikein teet...? Ymmärrän toki jos et halua :). Niin ja jos tahdonlujuus alkaa pettää ja on juuri kahvitauko menossa niin että saat surffailla netissä, niin käyhän lukemassa nämä tuotteliaisuusvinkit: http://www.sfwa.org/2005/01/50-strategies-for-making-yourself-work/
VastaaPoistaHauskaa päivää!
Tessa: Tuo lähettämäsi vinkki on oikeasti hyödyllinen! Kiitos siitä. :) Minun pitää astettaa itselleni joku tuollainen strategia. Etenkin sivut/päivä sekä kirjoitustunnit ennen muuta huvittelua kolahtivat. Niihin täytyy pyrkiä. Kerron kyllä aikanaan tarkemmin, että mitä teen ja missä mennään. Tieteen saralla liikutaan.
VastaaPoistaMukavia teehtkiä kirjoittamisen ja lueskelun välissä.
VastaaPoistaMinä pidän teestä ylikaiken.
Itse kastelin varpaani rannalla, täällä on märkää.
Voi kun kirjoittelet siellä ihan minun ajatuksiani! Työ kotona ja kotityöt meinaavat seikoittua ihan väen vängällä. Välillä pyöritellään päätä hölmönä kun ei tiedä minkä homman aloittaisi. Juuri sen seuran (tai sen puutteen) takia minäkin blogiani aloin päivittää. Tiukkaa keskittymistä sinne vain ;) toivottelen!
VastaaPoistaSeijastiina: Minusta on tullut teen juoja viime aikoina. Olen aina pitänyt teestä, mutta vasta nyt olen alkanut juoda sitä iltapäivisin ja iltaisin. Aamuisin juon kahvia. Pidän eniten oikeasta teestä, mustasta teestä.
VastaaPoistaMärkää on täälläkin - ja liukasta. Talvi saisi vielä jatkua, mutta lisääntyvä valo tekee hyvää ♥
Päivikki: Sinäkin kotityöläinen! Hauska kuulla. Aika paljon tämä vaatii itsekuria ja keskittymistä, mutta antaa toisaalta vapauksia aikataulujen suhteen. Sinne myös työintoa ja -iloa!