Saara Cantell: Kesken jääneet hetket

Saara Cantell: Kesken jääneet hetket

Tammi 2020
Kansi Laura Lyytinen
365 sivua
Kustantamosta
Kotimainen romaani

Kotimaista perusproosaa, joka on hyvin kirjoitettua, mutta tahtoo jäädä kesken (sic) heti alkuunsa. Vai miten sen nyt menikään… Alku meni juuri kuvaamallani tavalla, en innostunut lukemastani ja kirja jäi kesken muutamaksi kuukaudeksi. Viikko sitten kaipasin hyvää kotimaista luettavaa ja nappasin Saara Cantellin Kesken jääneet hetket uudelleen käteeni. Tällä kertaa romaani vei, vaikka olen edelleen sitä mieltä, että luin laadukasta perusproosaa.

Mitä sitten perusproosa minulle tarkoittaa? Perusproosa-sana on ehkä vähän ilkeä, mutta minä arvostan hyvää perusproosaa, joka on jopa jonkinlainen kirjallisuuden kivijalkakin. Se on sujuvaa, hyvin kirjoitettua luettavaa, joka ei erityisemmin haasta lukijaansa tai säväytä kirjamielen syvimpiä sopukoita, mutta joka parhaimmillaan kietoo pauloihinsa ja tarjoaa tarpeeksi kiinnikkeitä, kiinnittymistä niin henkilöhahmoihinsa kuin tapahtumiinsa ja kieleensäkin.

Cantellin romaani osoittautuikin lukemisen arvoiseksi, juuri sellaiseksi laadukkaaksi proosaksi, joka jää mietityttämään vielä lukemisen jälkeenkin. Romaanin kehyksessä Virvan sisko Salla kuolee auto-onnettomuudessa. Valokuvalaatikon äärellä Virva palaa muistoihinsa ja kulkee ajatuksissaan lapsuuden ja nuoruuden kautta aikuisuuteen. Niin paljon koettu, niin paljon on (kuten romaanin nimessäkin sanotaan) kesken. Niin paljon on sellaista, jota olisi voinut tehdä toisin.

Eniten rakastin ajatusta valokuvista, sitä mitä lukujen aluissa kuvailluista kuvista syntyi. Yhtä lailla ihastuin “Rinnakkaistodellisuudet”-leikkiin, jossa Virva ystäviensä kanssa kuvittelee koko porukalle rinnakkaiset elämät. Jos… Niin, kiehtovaa! Ja lopulta, oikeastaan jo puolivälissä, olin romaanin lumoissa. Cantellin hahmoissa kaikkine (aavistusten) kliseisine elämäntapahtumineenkin on jotain, joka saa kiintymään heihin ja elämään ikään kuin heidän rinnallaan.

Lämmin suositus tälle hyvin kirjoitetulle romaanille. P.S. Olen edelleen vienyt enemmän kirjajuttuja Instagramin puolelle, kuten tämänkin, mutta yritän (!!!) muistaa tuoda nämä lyhyet tekstit blogiinkin. ♥