Kirsikankukat ovat joka vuosi yhtä suuri ihme. Ihastelen niitä naapurustossa ja naapurikaupungissa Keravalla, jossa olen tänäkin vuonna käynyt pariin otteeseen kukkaiskävelyllä.
Tämän pinkin runsauden myötä toivotan hyvää äitienpäivän aikaa kaikille äideille ja kaikkien äitien lapsille.
Koetan myös näiden kuvien siivittämänä tehdä pientä paluuta blogin puolelle – en toki ole ollut niin sanotusti poissakaan, en vain ole saanut kirjoitettua tänne mitään. Instagramin puolelle (klikkaa itsesi seuraajaksi sivupalkin pallerosta. Pidän tiliäni usein yksityisenä Instan suuren roskapostiseuraajamäärän vuoksi, mutta hyväksyn kyllä kaikki luotettavalta vaikuttavat seuraamispyynnöt) olen vienyt viimeisen kuukauden aikana jo seitsemän kirjajuttua, joita alan pian siirtää bloginkin puolelle. Olen lukenut ihan huikeita kirjoja, kuten Sara Stridsbergin Rakkauden Antarktiksen ja Joyce Carol Oatesin Elämäni rottana.
Siihen saakka:
Mukavaa lukea paluustasi tälle alustalle! Keravalla on todella tilaa ihastella kukkain runsautta ja sitä ihmettä, kuinka nämä puut kietovat kaupungin betoneineen ja teineen omaan utuiseen ja unnukkaiseen vaippaansa. Kevään hurmaa, jos mikä:)
VastaaPoistaTakkutukka, täytyy yrittää palata. Jotenkin tänä keväänä on ollut kevyempää postata kirjoista Instagramiin, joten siirrän ainakin nyt samaa kepeyttä (eli lyhempiä juttuja) tännekin, mutta eiköhän tekstit tuosta taas pitene. Keravalla on kyllä kaunista keväisin!
PoistaIhanan upeita kuvia! Kirsikankukat ovat todella kauniita. Odottelen postauksiasi, erityisesti tuo Oates kiinnostaa. Hyvää äitienpäivää!
VastaaPoistaAnneli, kiitos! Kirsikankukkien heleys on niin ihmeellistä. Oatesista juuri lyhyesti postasinkin, vaikuttava romaani.
PoistaSamaa olen ihastellut täällä Keravalla. Kaupunki kukoistaa vaaleanpunaisena juuri nyt. Ja kun vaalenpunaiset kukat alkavat lopetella kukintaansa, voi ainakin hetken verran vielä ihastella vaahteroiden kukkien keltaista riemua.
VastaaPoistaMannilainen, Kerava on ollut nyt kuin pienois-Japani! Ja totta, vaahterat ovat nyt myös erityisen ihastuttavia. ♥
PoistaTurkukin kukkii keväisen kauniina vaalenpunaisin kirsikankukin.
VastaaPoistaHyvää äitienpäivää <3
Mai, ihanaa, että Turussakin, jossa on muutenkin niin kaunista monessa paikkaa.
Poista♥
Oi, miten kaunista! <3 Meillä päin ei kuki vielä oikein mikään, leskenlehtiä ja sinivuokkoja löytyy vähän mutta vihreyttä saa vielä etsiä. Kevättä odotellessa siis.
VastaaPoistaMinulla Rakkauden antarktis jäi kesken heti alusta, mutta nyt olen pohtinut, josko sille pitäisi antaa uusi mahdollisuus, koska niin moni on sitä kehunut. Oatesia en ole lukenut lainkaan, voisi olla tutustumisen arvoinen.
Jonna, kiitos. ♥ Nyt kevät ottaa vähän takapakkia, mutta pian teilläkin on vihreää. Ensi viikolla toivottavasti lämpenee, jollei jo aiemminkin.
PoistaTuo Stridsbergin romaani on huikea. Rankka, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen.
Aivan mielettömän ihanat kuvat. Kirsikankukat ovat kyllä niin upeita kun puut kukkivat. Hyvää äitienpäivää Katja.
VastaaPoistaJael, kiitos. Rakastan kirsikankukkia, ihmettelen niitä keväisin vuosi toisensa jälkeen.
PoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista