12 tietokirjaa riippukeinuun / Tietokirjat vievät

Kaunis kevätkesä saa blogin miltei uinahtamaan, kun bloggaajalla on kiire kerätä nokkosia piirakkaan, tuoksutella kevätsadetta, kuvata pihan kukkijoita ja tehdä arkitöitä. Lisäksi luettavana on romaani, joka on kahdesti jäänyt kesken ja jonka maailma alkaa nyt avautua - viimeinkin! (Instragam-tiliäni seuraavat tietävät, mistä kirjasta on kyse, muille se selviää jonkun ajan kuluttua.)
Kuvat kertokoot kevätfiiliksistäni. Tässä fiilistelyn lomassa on juuri sopiva aika vastata kahteen erilaiseen tietokirjahaasteeseen, jotka aion nyt yhdistää.

Katveita-blogia pitävä kaimani haastoi minut kertomaan 12 tietokirjasuositusta riippukeinuun. Tietokirjat vievät -haasteen säännöt puolestaan kuuluvat näin: "valitse viisi tietokirjaa (joita et ole vielä esitellyt blogissasi) ja viisi nettisivua, joiden tiedon laatu on ansiokasta ja esittele ne lyhyesti blogissasi". Tästä haasteesta kiitän Mustikkakummun Annaa ja Jonnaa.

Yhdistän haasteet siten, että listaan nyt viiden sijasta 12 kirjaa. Nettisivuissa tyydyn viiteen, niitä on vaikea keksiä!

12 kirjaa riippukeinuun / Tietokirjat vievät

Onpa herkullista listata tietokirjoja! Esittelen blogissani tietokirjoja suhteellisen vähän, mikä johtuu siitä, että työskentelen tietokirjallisuuden parissa ja kaunokirjallisuutta luen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta harrastuksekseni. Nyt listaan uusia ja hieman vanhempia tietokirjoja, omia suosikkejani ja suosituksiani teille muille. Tavoistani poiketen tässä listauksessa on mukana nyt myös muutama työnantajani kustantama kirja. Mainitsen muutaman "vanhan", eli ennen tätä vuotta ilmestyneen rakkaaksi käyneen työkirjan.

Ryhmittelen 12 tietokirjaa neljään eri ryhmään:

Henkilökohtaista elämää tiedon taustalla

Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (Otava 2013)

"Koirankorvakirjani" on sekoitus omakohtaista päiväkirjaa, tutkimuspäiväkirjaa, matkakirjaa ja jonkinlaista fiksua ja ei-opastavaa elämänmuutoskirjaa.  Suosittelen kirjaa kaikille, joita kiinnostaa uskallus heittäytyä johonkin omaksi kokemaansa, jotka innostuvat Japanista ja/tai pitävät ihanien (!) asioiden listaamisesta.


Helen Macdonald: H niin kuin haukka (Gummerus 2016)

"Haukkanainen" Helen Macdonald vieraili hiljattain Helsinki Litissä ja osoittautui hurmaavaksi ja hauskaksi eksentrikoksi. Hänen menestyskirjansa H niin kuin haukka on surumielinen, paikoin ristiriitainenkin.  Se on hidasta kirjallisuutta, joka vaatii aikaa ja syventymistä. Haukan ja ihmisen kohtaamisessa kaikessa kyse tuntuu olevan ihmisyydestä.


Bea Uusma: Naparetki (Like 2015)

Vuonna 1897 Huippuvuorille kadonneen retkikunnan kohtalo askarruttaa Bea Uusmaa 2000-luvun Ruotsissa. Jonkinlainen pakkomielle ajaa Uusmaa, joka kouluttautuu lääkäriksi ymmärtääkseen paremmin tutkimaansa. Ulkoasultaan(kin) tyylikäs Naparetki on hyytävä, koskettava ja ennen kaikkea viihdyttävä kertomus Andreé-retkikunnasta, jonka arvoituksellinen kohtalo on jää kutkuttamaan paitsi Bea Uusman, myös lukijan mieltä - lukemisen jälkeenkin.


Työn(kin) puolesta luettua, eli nämä työkirjat olisin hankkinut omaan hyllyyni joka tapauksessa

Anne Helttunen, Annamari Saure ja Jari Suominen: Mieli ja maisema (Avain 2015)

Miten suomalaiset kirjailijat tekevät työtään? Missä he saavat ideoita, missä kirjoittavat? Mielikuva kirjailijasta yksinäisessä kammiossaan on yhtä romanttinen kuin kuva runoilijasta vilkkaan kahvilan nurkkapöydässä hiomassa säkeitään.  Kirjassa on upeita valokuvia ja kohteensa oloisia tekstejä. Mukana yli 20 kirjailijan joukossa ovat muun muassa Virpi Hämeen-Anttila, Anna-Leena Härkönen, Tomi Kontio, Leevi Lehto, sekä Johanna Vento ja Seita Vuorela.


Heta Pyrhönen: Jane Austen. Aikalaisemme (Avain 2014)

Ylpeys ja ennakkoluulo. Järki ja tunteet. Ihastuksen huokaus. Miksi Jane Austenin teokset puhuttelevat vielä liki 200 vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen? Heta Pyrhönen käy läpi kaikki Austenin suomennetut teokset ja pohtii myös erilaisia Austen-mukautuksia. On monia syitä sille, miksi Austen on aikalaisemme.


Sara Kokkonen: Rasavillejä ja romantikkoja. Rakkaat suomalaiset tyttökirjat (Avain 2013)

Yhtä hyvin olisin voinut nostaa tähän Kokkosen toisen kirjan, ulkomaisia tyttökirjoja käsittelevän Kapinan ja kaipuun, mutta mennään nyt kotimaisilla. Ihana Iiris rukka, Mary Marckin koululaisromaanit, Rauha S. Virtasen Seljat ja, yksi oma suosikkini, Marjatta Kurenniemen Kesälintu. Suomalaisten tyttökirjojen lumoa, kirjailijaelämäkertoja ja lukijoiden kokemuksia. Kaunis kirja.

Ikiaikaisia suosikkeja

Suvi Niinisalo: Keijukaisten lähteillä (Atena 2004)

Tässä suhteessa tulin ulos kaapista jo blogini alkuvuosina: rakastan ja puolittain kerään keijukaisaiheisia kirjoja, mutta en tietenkään mitä tahansa. En innostu Disneyn Helinä-keijusta, Winxeistä tai ylisöpöistä postikorttikeijuista, mutta rakastan esimerkiksi prerafaeliitteihin väljästi liittyneiden taiteilijoiden, kuten John William Waterhousen töitä, sekä viktoriaanisen aikakauden maalauksia. Kyse ei siis ole aina suoranaisista keijukaisista, mutta  kirja Keijukaisten lähteillä vastaa hyvin tähän puoleen taiderakkauksistani. Teos avaa keijukaistaiteen historiaa ja ajallista kaarta.

Ja ah, Niinisalon kirjan kantta koristaa John Atkinson Grimshawn maalaus Iris (joka tunnetaan myös nimellä Yön kuningatar) ja se on _ihana_.


George E. Marcus: Ethnography Through Thick and Thin (Princeton University Press 1998)

En tiedä, voinko suoraan suositella tätä tai vinkata tästä, mutta: Marcusin teos oli minulle ensin vaikea tenttikirja, sitten eräs tärkeimmistä ja rakkaimmista tutkimuskirjoistani. Niin, olen aiemmalta ammatiltani tutkija, mutta väitöskirja hautautui jonnekin äitiyslomien ja muiden töiden taakse. Kirja avaa refleksiivistä kulttuurintutkimusta ja monipaikkaista etnografiaa. Jos kulttuurintutkimus, etenkin kulttuuriantropologia kiinnostaa, ovat Marcusin muutkin kirjat, etenkin yhdessä James Cliffordin kanssa toimitettu Writing Culture edelleen hienoja.


Miina Savolainen: Maailman ihanin tyttö (Blink Entertainment 2008)

Voimauttava valokuvaus kiinnostaa minua menetelmänä. Miina Savolaisen kirja on kunnianosoitus Hyvösen lastenkodissa kasvaneille tytöille, jotka poseeraavat sadunomaisissa kuvissa sellaisina kuin itse haluavat itsensä nähdä: vahvoina ja ehjinä. Kuvat ja maisemat niiden takana vangitsevat. Kaunis ja tärkeä kirja.


Tänä kesänä ajankohtaisia

Sanna Wickström: Hyvän elämän reseptit

Onni oli myötä ja voitin Taikasaappaat-blogin arvonnassa tämän Wickströmin kirjan. Arjen unohdettu voima, pienten hetkien parhaus ovat sellaisia, joita ei aina huomaa tai muista arvostaa. Tätä kirjaa aloin lueskella jo tänään.


Jens Andersen: Astrid Lindgren. Tämä päivä, yksi elämä

Kehuttu elämäkerta, jonka ostin jo pääsiäiseksi, mutten ehtinyt lukea. Vahvaksi muotokuvaksi luonnehdittu kirja rakastetusta kirjailijasta. Lindgren-fanina odotan lukemista kovin.



Minna Eväsoja: Melkein Geisha

Jo mainitun Kankimäen kirjan ja Ateneumissa koetun upean Japanomania-näyttelyn jälkeen tämä on luettava. Minna Eväsoja "on asunut ja matkustanut Japanissa, opiskellut japanin kieltä ja japanilaista estetiikkaa harvinaiseen tapaan länsimaalaisena japanilaisten joukossa [--] Kirja on kokoelma hersyviä, joskus härskinrohkeita, monesti kauniita ja yleensä hauskoja tarinoita japanilaisesta kulttuurista ja siitä, kun suomalaisnainen kohtaa sen." Kuulostaa hyvältä.

Entä ne nettisivut, eräänlaiset tiedon tiet? Tämä onkin vaikeaa, mutta valitsen nyt viisi sivustoa, joita käytän usein.

Fennica

"Fennica – Suomen kansallisbibliografia on suomalaisen julkaisutuotannon tietokanta." Muuta selitystä ei tarvita. Saan Fennicasta paljon apua työhöni.

Ilmatieteen laitos

Millaista säätä on luvassa? Miten revontulet liikkuvat? Monin tavoin hyödyllinen sivusto.


Internet Movie Database

Olen varmasti ärsyttävää elokuvaseuraa kotona, sillä kesken perheen yhteisen leffaillan alan tarkastella katsottavan elokuvan taustatietoja: kuvauspaikkaa, näyttelijöiden elämäkertoja, sitä mitä kyseisen filmin ohjaaja on aiemmin tehnyt. Äh! Ja tähän tarkasteluun IMDB oikein hyvä.


Kielitoimiston ohjepankki

Kustannustoimittajalle tarpeellistakin tarpeellisempi sivusto, jossa vierailen joitakin kertoja viikossa kielenhuoltoon liittyviä seikkoja tarkastellessani.

TripAdvisor

Etsin TripAdvisorista hotelli-, ravintola- ja kohdearvioita. Tämä matkailusivusto on esimerkikki sosiaalisesta mediasta, joten sen luotettavuus täytyy jokaisen tulkita itse. Neljä tähteä keskiarvokseen saanut hotelli saattaa saada myös yhden tähden arvioita ja perusteena voi olla vaikka se, että WC-paperi oli väärää laatua tai että aamiaisella ei saanut munakokkelia. Keskiarvo kuitenkin kertoo paljon ja matkailijoiden vinkit ovat kiinnostavia.

Nämä haasteet ovat olleet jo monissa blogeissa, mutta jos eivät, niin olisi hienoa jos Sinisen linnan kirjaston Maria, Leena Lumi ja Luettujen, lukemattomien Liisa listaisivat omat 12 tietokirjaansa riippukeinuun. Tietokirjat vievät -haasteeseen taas toivon vastauksia Pienen kirjaston Katrilta, Tuijatan Tuijalta sekä Kulttuuri kukoistaa -blogin Arjalta.