Meillä on maljakossa talventörröttäjiä, levyhyllyssä Liskokuningas ja työhuoneen seinällä nakupelletäti (sentään suoraan Firenzestä). Pakenen arkea mieluusti kauniisiin kuviin, synkänmelankolisiin tunnelmiin, keijukaiskirjoihin ja kynttilänvaloon.
Minua pidetään monesti ainakin jossain määrin haaveellisena (ehkä jopa romanttisena) ihmisenä ja se taitaa näkyä myös musiikkimaussani. Jos romantiikka on - kuten se määritellään -suuntaus, joka painottaa tunteita, mielikuvitusta ja vapautta korostaen unikuvia, ihmissielun eri puolia ja kaikenlaista epätavallista, olen täysiverinen romantikko. Minulle romantiikka musiikissa tai kirjallisuudessa on jotain, joka edellä mainittujen luonnehdintojen ohella antaa siivet siirtyä jonnekin muualle, vaarallisiin tai epätodellisiinkin paikkoihin.
Niinpä romantikkona (sic) kuljen Lontoon metrossa lauantai-iltaisin (Suede), osallistun hippi- tai opiskeluliikkeen tilaisuuksiin (Joan Baez), leijailen jossain Ihmemaa Ozin jälkeisessä tilassa (suursuosikkini Tori Amos), vedän ylleni flanellipaidan (Nirvana esittämässä David Bowien kappaletta) tai matkustan Kuuban rappeutuneille kujille (Omara Portuondo). Uskon myös miestä, joka on menettänyt uskonsa kaikkivoipaan Jumalaan, mutta rukoilee silti (Nick Cave and the Bad Seeds) sekä miestä, joka kokee lyhyen intiimin hetken newyorkilaisessa hotellissa (Leonard Cohen). Amerikan takametsien surkeat rakkaustarinat saavat kyynelkanavani auki, mitä enemmän twangia ja paatosta, sen parempi (ihana Alison Krauss duettona Brad Paisleyn kanssa). Romantiikan ja populaarikulttuurin riemuvoitto on takuulla tämäkin (Smashing Pumpkins).
Toivon, ettei tämän päivitykseni otsikko pelottanut ketään. Meillä ei kuuna päivänä kuunnella Il Divoa, Celtic Mystiqueta tai Celine Dionia. Kaikki kunnia näille artisteille, jotka suoraan sanottuna saavat niskavillani pystyyn ja vaihtamaan oitis radiokanavaa.
Ja ettehän säikähtäneet Youtube-linkkien määrää! Tämä oli eräänlainen top 9. :)
Millaista musiikkia sinä kuuntelet? Millaista inhoat?
(Huomatkaa edellisen postauksen lukemishaaste, johon jokaisen on helppo tarttua!)
Oioi, nythän pukkaa haasteita :) täytyy palata paremmalla aikaa tämän musiikkitehtävän pariin!
VastaaPoistaMie ite: Tämä musiikkijuttu ei ole haaste, ainoastaan blogijutustelua ja savolaista uteliaisuutta ;)
VastaaPoistaSuurin osa näistä ei kuulu täällä Saksassa, harmi. Mutta, ne jotka kuulin, oli ihan kivoja. Ja sen Merchantin Motherlandin opin tuntemaan blogistasi, se soi meillä usein, mieskin tykkää.
VastaaPoistaen inhoo mitään, melko kaikkiruakainen, eilen soitti mies saksofonia koko päivän :)
VastaaPoistaTäytyy sanoa, että näistä sinun valinnoistasi omiin suuriin suosikkeihini kuuluvat Tori Amos, Nick Cave and the Bad Seeds ja Alison Krauss (ja tuo nimenomainen biisi on aivan ihana ja itkettää aina). Mitä tulee musiikkimakuuni muuten, se on aika sekalainen (countrysta metalliin ja kaikkea siltä väliltä), mutta erityisesti olen koukussa moniin upeisiin naislaulajiin (Tori, Neko Case, Aimee Mann, Vienna Teng, Cat Power, Emmylou Harris...). Vaikka aika monenlaista musiikkia kuuntelenkin, on myös jotain mitä en voi sietää ja siihen kategoriaan menevät ainakin suomiräp, reggae, tusinaiskelmä ja suomalaiset miesartistit tyyliin Juha Tapio ja mitä näitä nyt. Kanava vaihtuu heti, jos jotain noista radiosta tulee.
VastaaPoistaAi juu, hätäisenä lukaisin :) tai sitten ymmärsin väärin :)
VastaaPoistaMinun musiikkimakuni on melko laaja. Tykkään Tapio Rautavaarasta, Vesa-Matti Loirista, Enyasta, suomalaisesta metallista (Sentenced, Mokoma, Stam1na, Amorphis, Diablo) ruotsalaisesta metallista (Scar Symmetry, Pain,), Anna Puusta, Palefacesta, Björkistä. Rakastan musiikkia ja tykkään uusista tuttavuuksista, joita bongaan muun muassa blogien kautta. :)
VastaaPoistaRomantikko täälläkin ja ehdottomasti ei diivot eikä dionit vaan jotain muuta, mutta mitä muuta, aika vaikeaa. En oikein koskaan muista mitään nimiä, vain sellaisia tunnelmia, mutta nytpä tuli mieleen Stingin Soul cake, siinä on jotain josta tykkään just nyt, iloisuus ehkä ja talvisuus kuitenkin, tässä linkki http://www.youtube.com/watch?v=qAeTifNBYlo ja viikonloppuna mies lauloi kitaran kanssa täällä J. Karjalaista, Kolmea cowboyta, ah siinä oli jotain, että oli yksi cowboy, joka ei ollut oikea cowboy, kun ei saanut naista mielestään :)
VastaaPoistaParempi linkki, Stingillä on kivempi huivi ja mukavampi tunnelma
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=UatyRSxm0BI&feature=related
ja minä tykkään siitä, joka sulla tuossa kuvassa nakuilee;-)sekä Concha Buikasta, Stingistä, Abbasta, Nina Simonesta, Laura Fygistä, John Lennonista, Ville Valosta, Kate Bushista;-), Patti Smithistä, Bon Jovista, Scorpionsista, Sarah Vaughnista, Mick Jaggerista ja monesta monesta muusta.
VastaaPoistaMusiikkimakuni on monipuolistunut sitten nuoruuden. Mikä musiikki milloinkin sykähdyttää, riipppuu sen hetkisestä tilanteesta ja tunnetilasta. On aina kiva löytää uusi musikkkityyli, mistä alkaa pitämään:)
VastaaPoistaRomanttista viikkoa! <3
Allu: Harmi nuo tekijänoikeudet. Mutta jos joku kiinnostaa nimenäkin, niin ehkä saman artistin joku muu kappale soi Saksan Youtubessa? Me muuten ostettiin hiljattain uusi telkkari, jossa toimii netti-tv ja iloksemme voimme katsoa taas Deutche Welleä. DW näkyi edellisessä kodissamme kaapeliverkon alueella, mutta nyt olemme antenniverkon alueella.
VastaaPoistaHannele: Sulla on ihana mies! Saksofoni on upea soitin. ♥
Kuutar: Sinun musiikkimakusi taitaa olla aika yhteneväinen omani kanssa, joskin mulle menee joku reggaekin. Kauheasti kiinnostaisi kysyä, laita vaikka sähköpostia jos kehtaat, että oletko ihan Tori-fani? Kun käsittääkseni esim. Vienna Teng on todella suosittu Tori-fanien joukossa. Minulle TA on niin läheinen. Ja Aimee Mann on ihana! Samoin Emmelou Harris. Olen iloinen, että tiedät Alison Kraussin.
Mie ite: Ei mitään ;) Ja ainahan tästä voi tehdä haasteen!
Hietzu: Tapio Rautavaarasta pidän minäkin. Kaikki ne tarinat ja miehiset tunnot. Minäkin kuuntelen jotain metallia, pidän Anna Puusta (josta muuten meidän 5-vuotiaskin tykkää) ja Björkistä. Enya on ehkä liian eteeristä minulle, vaikka hänellä onkin upea ääni.
Himalainen: :) Minä olen pitkän linjan Sting-fani, joten Soul cake on kappale, josta itsekin pidän. Se on jotenkin tosi jännä. Ja koko If on a winter's night on suuri romantikon unelma. Samoin Songs from the labyrinth. Oletko kuullut sitä? Kiitos linkeistä ♥
Leena: Tuo kuvassa nakuileva onkin ihan omaa luokkaansa. "There are things known and unknown and in the between are the doors" tai jotain sinne päin. ;) Patti Smith, Sting, Sarah Vaughn ja Mick Jagger ♥
Marge: Minä olen samoin huomannut musiikkimakuni muuttuneen teinivuosista. Ainakin se on laajentunut hurjasti ja tosiaan tunnetila määrää musiikin kuuntelua. Joskus ei jaksa kuunnella mitään musiikkia, joskus on pakko saada kuunnella kovaa ja toisinaan taas jotain pientä ja hiljaista.
Nikc Cave on yksi suosikeistani, muuten pidän kovasti Björkistä, Erykah Badusta ja Radioheadista. Radiohead on Fatih no moren ohellä jäänteitä nuoruudesta, joista ei vaan pääse yli ;)
VastaaPoistaReino and the rhinosin "Lempee" on myös yksi tämän hetken suosikeista ja Robbie Williams tietysti.
Romantikko olen omalla tavallani, enemmänkin ajatuksissani kuin käytönnössä.
Musiikki-intoilija olen aina ollut, mutta nyt se on jäänyt vähän lastenlaulujen varjoon. Vaikkakin autossa kuunneltiin Björkiä ja haaveiltiin tyttären kanssa matkasta Islantiin.
Vastasin, mutta omaani =)
VastaaPoistaTulin pikaisesti kiittämään ihanasta paketista, jonka sain! Se yllätys osui nappiin, kiitos Lumiomena!
VastaaPoistaYritän esitellä arpajaispalkinnot linkityksen kera, mutta tämä viikko on niin kiireinen, etten ihan heti ehdi. Ensi viikolla aloitan sen toisen lukemisen, oi!
Minä kuuntelen paljon musiikkia. Tänään oli pakko tilata Bo Kaspersia..
Palaillaan ja iloa viikkoosi!
Tytti: Oi! Sinulla paljon samoja suosikkeja kuin minulla. Kaikkia en nyt voinut linkittää, mutta Radiohead on edelleen yksi suursuosikeistani. Erykah Badua kuuntelin paljon opiskeluvuosina ja Faith No Morea myös. Robbie on ihan mahtava. Minäkin olen romantikko enemmän ajatuksissani, mutta juuri se taitaa sopiakin romantiikan määreeseen. Lastenlaulut soivat meilläkin, onneksi nyt on niin paljon hyvää, kuten Ipanapa-levyt sekä Tohtori Orff ja herra Dalcroze.
VastaaPoistaMari A.: Kävinkin jo kurkkaamassa ja kommentoimassa. :)
Joana: Ihanaa, että paketti tuli. Postitin sen torstaina, mutta ei näköjään harmillisesti ehtinyt viikonlopuksi. Mukava kuulla yllätyksen osuneen nappiin. Mietin kahden kirjan välillä. Kerrothan sitten aikanaan, mitä pidit kirjan rakenteesta? Minun oli vaikea päästä siihen sisään ihan aluksi, mutta loppujen lopuksi rakastuin tuohon kirjaan.
Bo Kaspers hallitsee tunnelman!
Mukavaa viikkoa sinullekin. :)
Olethan huoannut, että Ville Valo pysyy sivupalkissani ihan muuten vain;-)
VastaaPoistaSinulle on tunnustus blogissani!
Oih,ihana nakupelletäti!
VastaaPoistaMiehen piti ostaa tuo sama katukauppiaalta Firenzessä. Ostikin ja sain kuvan rullassa mukaansa.
Kotona kuva paljastui Michelangelon kuvaksi, jossa ihminen ja Jumala koskettavat sormenpäillä toisiaan.
Leena: Totta kai. ;) Ja kiitos! Kävinkin jo vierailulla luonasi,
VastaaPoistaLinnea: Nyt naurattaa! Onneksi me kävimme yhdessä Firenzessä, josta samoin katukauppiaalta ostimme tuon "nakupelletädin" (ihan oikeasti, perheemme kuopus katselee Venusta samaan aikaan ihastuksissaan ja moralisoiden: "täti on nakupelle. voi ei. pittäis laittaa vaatteet päälle. saunassa saa olla nakupellenä").
Minne laitoitte tuon saamasi Michelangelon kuvan?
Minäkin olen romantikko, pakko myöntää. Kuuntelen nykyään hyvin harvoin musiikkia. Tänään juuri tajusin miksi, koen musiikin usein niin syvällisesti, että se panee tunteet todellakin liikkeelle. Itken helposti musiikin "innoittamana".
VastaaPoistaEn osaa kyllä sanoa, mitä kuuntelen. Erilaista. Noista eniten kolahtaa Tori.
Meillä on samat levyt lapsilla :) Ja noiden lisäksi Ella ja Aleksi. Onneksi tosiaan on tarjolla muutakin kun ne iän ikuiset!
VastaaPoistaMeidän kuva on vessassa!!! Siellä on kyllä Monalisakin... Ei rienaavassa mielessä - se on vähän niin kuin pieni galleria.
VastaaPoistaKirjailijatar: Varmasti osin erilaista ja osin samanlaista. Nyt esittelin vain miniosan suosikkimusiikistani. Rakastan kaikkea musiikkia lukuunottamatta kotimaista iskelmää (ja siinäkin Rauli Badding Somerjoki tekee poikkeuksen) ja räppiä. Totta, musiikki liikuttaa ihmismieltä.
VastaaPoistaTytti: Totta kai myös Ella ja Aleksi. :) Oletteko kuunnelleet Paukkumaissia? Me emme, mutta monet ovat kehuneet.
Linnea: Meidän Venuksen piti päätyä vessaan, mutta sopikin hyvin työhuoneeseen värimaailmansa puolesta. Nyt meillä on vessassa vain Tove Janssonin Muumi-kuvia.
Oi iiiil diiiivooo! ;)Paatoksellista ulinaa, noo tykätköön ken haluaa. No, aiemmin postauksessani kerroinkin tykkääväni kansanmusiikista. Ja Happoradiolla on minusta aivan iskemättömiä sanoituksia. "Puhu mitä puhut, mut juoksemista älä lopeta!"
VastaaPoistaSattuipas kirjastossa silmään Irlantilainen tyttö ja se on nyt "työn" alla.
Päivikki: Ehkä joskus ripaus paatosta on hyväksi, kunhan Il Divo ei esitä sitä minulle. ;) Oikeasta ooppeasta tykkään. Ja kansanmusiikista tai kansanmusiikkivaikutteisesta popista. Toivottavasti pidät Irlantilaisesta tytöstä!
VastaaPoistaOlen vanha hippityttö, siis ikuinen sellainen, joten sydämessäni soi aina Joni Mitchellin Blue-levy, joka on paras levy ikinä, siis minun mielestäni.
VastaaPoistaMuussa tapauksessa musiikkimaku on hyvin laaja, mutta mikään liian imelä ei iske. Elämänmakuinen, raspikurkut, yleensäkin ihmisen lauluäänet, joissa kuulee elämän ääneen, eletyn elämän. On se sitten heleä tai matala ääni.
Monia ihailen, ja listasta tulisi tähän pitkä, joten en taida Mitchellin lisäksi mainita kuin Patti Smithin :D
Nuorempana kuuntelin melko paljon musiikkia, mutta nyt kun olen töissä metelissä, kaipaan hiljaisuutta. Silloin harvoin kun kuuntelen, klassinen osuu syvimmälle.
VastaaPoistaSulla on aika samanlainen musamaku kuin monella ystäväpiirissäni :) Itse olen viime aikoina kuunnellut lähinnä Vuokko Hovattaa, Frank Turneria, Scandinavian Music Groupia sekä nuoruuden suosikkiani Nightwishiä (ilmeisesti joku nostalgiainnostus :-D). Nuorempana kuuntelin melko paljon metallia, sitten tuli punk-vaihe ja nyt on ilmeisesti meneillään joku rauhallisempi kausi. :)
VastaaPoistaPaukkumaissi on jäänyt meiltä myös kuuntelematta. Ehkäpä etsin sitä seuraavaksi, kun "lepa-lepa-lepa-lepa-lepakolla" tulee jo korvista :)
VastaaPoistaSooloilija: Joni Mitchellin "Blue" on myös eräs suosikkilevyistäni. En nyt nostanut sitä, kuten en kaikkia muitakaan suosikkejani (Sting, David Bowie, REM, Sarah McLachlan, Kate Bush, Billie Holiday ulkomaisista), vaan niitä, jotka edustavat minulle romantiikan perintöä. .) Ehdottomasti musiikon äänestä täytyy kuulua, että hän ole elänyt. Siitä olen kanssasi ihan samaa mieltä.
VastaaPoistaOmenaminttu: Varmasti sinun työsi vastapainoksi kaipaakin hiljaisuutta. Itse taas teen nyt tutkimustöitä kotona, minkä vuoksi kaipaan ääniä arkipäivään. Klassista kuuntelen minäkin mielelläni.
Jossu: Hauska kuulla. En nyt itse nostanut esille ketään kotimaisia, mutta pidän samoin Vuokko Hovatasta ja Scandinavia Music Groupista. Olin opiskeluaikaan oikea Ultra Bra-fani ja kävin kuuntelemassa yhtyneen keikat aina, kun he opiskelupaikkakunnalleni osuivat. Se on totta, että musiikin kuunteluun liittyvät kaudet tai vaiheet vaihtelevat.
Tytti: :)
No niin, nyt eka kertaa tällä viikolla paremmalla aika koneen äärellä:
VastaaPoistaMinä olen musiikinkuuntelun suhteen "myöhäisherännäinen". Kun ala-asteella kaverit fanittivat isosiskojen vanavedessä Dingoa, en minä käsittänyt vielä mitään semmoisista asioista :). Yläasteella muut kuuntelivat NKOB:a yms ja minä ällösin moisia. Ysiluokalla vasta koin ensimmäisen idoli-ihastuksen, kun Samuli Edelman ilmestyi parrasvaloihin :) ja kylläpä hänen äänestään pidän edelleen.
Lukiossa paras ystäväni tutustutti minut mm Suzanne Vegaan ja Dire Straitsiin. Hän kuunteli valtavirrast poikkeavaa musaa ja minä olin hänestä salaa ylpeä.. ja tietty innoissani, kun tutustuin johonkin muuhun kuin diskomusaan.
Kuten jossain käänteessä olen maininnutkin, kotimainen, suomeksi laulettu musiikki on minun juttuni. Sanat ja niiden ymmärtäminen kunnolla on minulle sen verran tärkeää, että huomaan kotimaisen pop-rock-musiikin iskevän... välillä hurjan lujaa... tajuntaani.
Oikeastaan olen vasta nyt muutaman viime vuoden ajan kuunnellut musiikkia ihan kuuntelemalla. Meillä olevista levyistä suurin osa on mieheni, joka taas aika ajoin "hurahtaa" johonkuhun artistiin ja kuuntelee hänen tuotantoaan sitten lähes yötä päivää :)
Pidän erityisen paljon Juha Tapiosta, josta olen blogissanikin ainakin pari kertaa maininnut :). Juhaan ihastuin muutama vuosi sitten, ja siitä oikeastaan alkoikin aktiivisempi vaihe musiikkielämässäni :). Ja totaalinen fanitusvaihde, niin että kesällä 2009 kävimme ystäväni kanssa kaikilla mahdollisilla alle 100km:n säteellä olevilla keikoilla!
Juhan lisäksi levylautaselta voi löytyä Mikko Kuustosta, sitä Samuli Edelmania, Samuli Putroa, Zen Cafeta, Jippua, Chisua, Johanna Kurkelaa, Neljää Ruusua, Irinaa...
Autossa yksin ajaessa eli työpäivän aikana soi joko Suomipop tai Radio Rock, joskus Iskelmäkin.
Kaiken kaikkiaan aika avoimella mielellä kuitenkin kuuntelen musiikkia. Viime kesänä olimme pitkästä aikaa Ilosaarirockisssa, ja ihan eri tavalla sieltä nyt löytyi kuunneltavaa ja koettavaa kuin teininä tai parikymppisenä, kuten esim balkanilainen puhallinorkka, joka oli aivan huikea!
Noista linkeistäsi lumiomena nappasin heti nuo kuubalaisrytmit ja sitä myötä monta biisiä Youtubesta :) kas kun en ole aiemmin hoksannut lattarirytmejä sieltä hakea, vaikka olen jo vuoden verran käynyt Latinos-tunneilla keikuttelemassa lanteitani ;D !
Että näin mie!
Ai niin inhokit jäivät tuosta pitkästä vastauksesta... no en kovin raskasta örinäheviä kyllä välitä kuunnella tai punkrock-musaa... tai no kauheeta räimettä ja räminää... mitä meillä varmaan tulevaisuudessa ehkä kuullaan tulevan rumpalin myötä :0!! ;)
VastaaPoistaMie ite: Kiitos! Analysoit ihanan pitkästi suosikkimusiikkiasi. Käy hyvin ilmi, kuinka musiikkimaku muuttuu ja toisaalta jotkut suosikit kulkevat mukana läpi koko elämän. Kiva, että pidit Omara Portuondosta!
VastaaPoistaJa sitä räikettä ja räminää alkaa rakastaa, jos oma rumpali sitä sitten aikanaan esittää. :) (Meinaan, että kahdeksanvuotias kummipoikani pitää räpistä ja pojan into on niin tarttuvaa, että huomasin kerran hyräileväni jotain Elastisen kappaletta, oh dear!)