Kauniita unia!
torstai 6. toukokuuta 2010
~Kevätkurkottelua~
Tänään illalla olin tyttäreni päiväkotiryhmän järjestämässä äitienpäiväjuhlassa. Tunnelma oli tietenkin ihana, ja kun lapset lauloivat äideilleen Sinusta minä tykkään, näkyi itse kunkin silmäkulmassa kyynel jos toinenkin. Koska mieheni on työmatkalla Englannissa, ei hän harmiksemme päässyt mukaan keväiseen juhlaan. Ajatuksenani oli tänään illalla kirjoittaa oma arvioni Audrey Niffeneggerin Hänen varjonsa tarinasta, mutta tuo oiva romaani saa odottaa vuoroaan huomiseen tai ylihuomiseen. Tänään väsymys vie voiton kirja-arviosta ja ennen kuin menen sohvannurkkaan ikisuosikkiani Gilmoren tyttöjä katsomaan, laitan iloksenne (?) muutaman pikaisesti räpsäistyn kuvan tältä illalta. Otin kuvat omasta pihasta heti päiväkotijuhlan jälkeen. Kuvissa kevättä kohti kurkottelevat omenapuu, krookukset sekä särkynytsydän.
Olen ollut olosuhteiden pakosta kolme päivää sisällä. Tänään tein pitkän lenkin, ja voi kuinka luonto olikaan herännyt uniltaan!
VastaaPoistaMielettömän kaunista!
Kauniita unia sinullekin :)
Teillä on kevät pitkällä, meillä ei vielä omenapuissa näy kuin pienenpienet silmut.
VastaaPoistaTuollaiset lasten esitykset ovat niin koskettavia, aina lähes kyynel tulee silmäkulmaan, oli aihe mikä tahansa.
Lumiomena, miten upean kuvan olet saanutkaan särkýneestä sydämestä. Minun sydämeni on kohta särkymässä ja istutan sitten ehkä tuota kukkaa, joka oli mammani lempikukka. Toisaalta isot, verenpuaniset unikotkin olisivat kova juttu. Tai sitten lempikukkani eli siniset iirikset (Iris Sibirica). Mutta ei vielä, ei vielä...Punaturkki nauroi tänään - vielä.
VastaaPoistaHieno särkynytsydän-kuva.
VastaaPoistaTämä aika on niin parasta luonnossa, kun kaikki on vielä niin pientä, hentoa ja vaaleanvihreää. Ihana seurata miten nopeasti pienet ja hennot alut kasvavat! :) Voin vaan kuvitella, miten herkkä hetki kevätjuhla on ollut. Meillä ne ovat vasta tulevaisuudessa tulossa.
VastaaPoistaLasten esitys on varmasti ollut ihana ja vanhemmat äärimmilleen herkistävä <3
VastaaPoistaOttamasi kuvat, jälleen kerran, ovat ihania, puhuttelevia, kuten luonto yleensäkin on!
Minulla on Niffeneggerin kirja nyt puolivälissä ja voi että se on tosiaan hyvä!!
Varmasti on tullut kyynel silmäkulmaan! Liikuttavalta kuulostaakin. Kauniita kevätkurkottelijoita siellä :)
VastaaPoistaOijoi, miten upeasti teillä ovat kasvit ovat heränneet talviuniltaan!
VastaaPoistaKaunista äitienpäivää sinulle ja toivottavasti saat miehesi ajoissa kotiin;-) juuri kuulin uutisista että tuhkapilvi on sulkenut Irlannin kenttiä, toivotaan parasta!
Ps. mulla on lähes kahden vuoden aikainen aukko uutuuskirjojen suhteen, eilen ostin Audreyn "aikamatkustajan vaimon" ja tarkoituksenai olisi upottautua sen tunnelmiin seuraavaksi. Joten innolla odotan ja luen aina suurella mielenkiinnolla upeat kirjapostauksesi!
Voi kun teillä siellä on kevät piiiiitkälla!
VastaaPoistaEn voi edes kuvitella tuollaisia päiväkodin juhlia, kun ei ole kuulunut kokemuspiiriin vielä. Mutta luultavasti minulla pieni kyynel ei riittäisi vaan olisin kuin vesiputous. :)
Emilia: Vaikka kevät etenee hitaanlaisesti, olemme onneksi koko ajan lähempänä kesää :) Tänään täällä sataa vettä, mutta eilinen auringonpaiste on onneksi mielessä.
VastaaPoistaMiia: Meillä tämä oli ensimmäinen äitienpäiväjuhla koskaan, oli kyllä ihanaa ja koskettavaa.
Leena: Punaturkin nauru ♥ Minun särkynytsydämeni on lähtöisin mummoltani (äidinäidiltä), joka kasvatti sitä maalaistalonsa pihalla. Sittemmin äitini otti särkyneestäsydämestä alun vanhempieni talon pihalla ja toi myöhemmin minullekin. Olin aina mummon tyttö, joten vaalin tuota särkyttäsydäntä.
Hannele: Kiitos.
Anastasia: Tämä on ihanaa aikaa. Tiedätkö, minun "piti" muuttaa tänne Etelä-Suomeen ennen kuin aloin nauttia keväästä. Olen aikaisemmin pitänyt kaikista muista vuodenajoista enemmän, mutta nyt kevätkin tuntuu hyvältä.
Susa: Kiitos kuvakommentista. Muutaman juhlakuvan laitoin toisaalle :) Koetan saada Niffenegger-jutun valmiiksi tänään tai huomenna.
Johanna: Omien lasten juhlassa on ihan ainutlaatuinen tunnelma. Minä tosin itken liikutuksesta melkein minkä tahansa ihanan (laulu)esityksen kuullessani :)
Aamunkukka: Nyt näyttää aika hyvältä tuhkapilven ja miehen iltaisen paluun suhteen. Saa nähdä, miten jännäksi menee ensi viikolla sen miniloman suhteen. Toivottavasti pidät "Aikamatkustajan vaimosta". Tule sitten kertomaan!
Ilse: Vesiputous :) Kevät täällä taitaa todellakin olla pitkällä muuhun Suomeen verrattuna. Mutta se sieltä etenee ihan joka paikassa!
Päiväkodin juhlat ovat sitten liikuttavia! Pienet ihmiset saavat äidit ihan taatusti kyyneliin! :)
VastaaPoistaMun pionit näyttävät samalta kuin sun särkynyt sydän. Onkohan ne saaneet kylmää, kun ovat noin punaisina?
Kevät on niin ihanaa aikaa, kun saa seurata luonnon heräämistä. Nurmikko vihertää jo ja angervoissa silmut ovat jo niin suuria, että koko pensas näyttää vihreältä! :D
Mukavaa viikonloppua!
Ihania kuvia sinulla..
VastaaPoistaetenkin tuo viimeinen..
aivan kuin kädet tanssisivat kohti taivasta, upea...
muistan myös nuo päiväkotiajat..
lasten omatekemät herkät kortit, jotka ovat tallessa ja mielessää..
Äitienpäivä on kyllä mitä ihanin päivä, miten lapset (jopa murrosikäisemme)ovat silloin niin kilttejä ja huomaavaisia.
VastaaPoistaSinun sydämesi ovat paljon pitemmällä alulla kuin minun...minäkin pidän niistä paljon. Minulla on yksi pensas, jossa ei ole vielä yhtään alkua, kolme muuta jo terhakkaasti nostaa päätään..
Ps. Luin sen Salaisen puutarhan jo aikaa sitten, et turhaan kirjaa kehunut, se on ihana.
Varovaista kurkottuelua kevääseen, mutta silti niin määrätietoista ja varmaa.
VastaaPoistaKauniita unia : )
Onneksi olkoon ! Voitit Sarin puutarhat -blogini arvonnassa... Lähetäthän postitusosoitteesi, niin voin lähettää voittosi.
VastaaPoistapuutarhastudio(at)kolumbus.fi
Särkynyt sydän -kuvasi innoittamana kävin sitä tänään etsimässä puutarhaliikkeistä. Ei saa vielä. Kunpa minäkin olisin pyytänyt mammalta alun...olisi tullut kunnon maatiaislajike, joka kestää kaiken.
VastaaPoistaTätä bloggailu aiheuttaa: Minulla on jo kuoppakin kaivettu särkuneelle sydämelle...
Suloista Äitienpäivää Sinulle♥
Voi itä kevät kurkotteluja teillä on jo , kauniita kuvia! Mä taidan joutua odotttelemaan pelkkiä elonmerkkejäkin vielä kauan :D
VastaaPoista*Olin kans maanantaina eskarin äitien illassa :) Eskarilaiset esitelivät taitojaan, yhteis lausuntaa, lauluja yksilö esityksiä, joku luetteli numerot 1-20, Arnokin luetteli viikonpäivät :) ja yks poika teki 10 etunojapunnerrusta :) Ja vetipä yks poika meille äideille vaudikkaan keppijumpan :D
Gilmoren tytöt ovat kuuluneet munkin lemppareihin :)
Sari: Särkynytsydän sai kylmää jokunen aika sitten, mutta tokeni ihmeesti. Nyt se on saanut harson suojakseen :) Kävin muuten tänään ostamassa kaksi pionin tainta, koska haaveilin pitkään äitini pioneista, mutta ilmeisesti pioni ei oikein tykkää siirtämisestä. Toivottavasti taimet jaksavat lähteä kasvamaan.
VastaaPoistaHanne: Minäkin näin nuo särkyneensydämen alut ikään kuin käsinä. Pari viikkoa sitten "kädet" olivat kuin rukoilevat sormet, nyt ne jo tanssivat kohti valoa!
Keijukainen: Ihanaa, että pidit Salaisesta puutarhasta. Se on sellainen kirja, joka on aina yhtä hyvä. Onnellista äitienpäivää sinulle!
Taru: Kiitos. Luonto ottaa vielä haparoivia askeleita, mutta on selvästi herännyt. Tänään "pelastin" metsämansikan taimia pihaltamme siirtäen niitä parempaan paikkaan.
Sariw: Ihan mahtavaa, vau ja kiitos! Laitoinkin sinulle yhteystietoni jo aikaisemmin. Ihana yllätys ja onnenpotku!
Leena: Kuoppasi saa toivottavasti pian oman ja hyvän särkyneensydämen ♥
Maaka: Olipa teillä ollut vauhdikas äitien ilta, aivan ihana! Täällä Etelä-Suomessa asumisen paras puoli on kevään varhainen tulo (asuisin kyllä mieluummin Väli-Suomessa). Hauskaa, että sinäkin pidät Gilmoren tytöistä. Stars Hollown kaupunki olisi varmasti aika metka asuinpaikka.
Oh, krookuksia :)
VastaaPoista