Florence Knapp: Nimet
WSOY 2026
The Names 2025
Suomentanut Irmeli Ruuska
Päällys The Orion Publishing Group
346 sivua
Brittiläinen romaani
* Saatu kustantamosta markkinointitarkoituksessa
Ehkä hän on tahtomattaan antanut viestin, että heidän elämänsä kulkee väistämättä samaa polkua, vaikka hänen todellinen toiveensa on, että hänen lapsensa valitsevat oman tiensä.
Eikä elämä todellakaan kulje samaa polkua. Ei pienellä pojalla, jonka nimestä päätetään. Ei hänen äidillään Coralla tai siskollaan Maialla, ei isällään Gordonilla, ei kenelläkään. Nimi voi olla enne – tai kohtalo. Vuonna 1987 Coran on määrä rekisteröidä nuoremman lapsensa nimi. Gordon hänen lääkäripuolisonsa nimi, ja nimi joka on kulkenut miehen suvussa sukupolvesta toiseen. Bear on isosisko Maian keksimä nimi, hellittelyä täynnä. Ja Julian taas on Coralle mieluinen nimi, ehkä uusi mahdollisuus.
Viime aikoina olen lukenut useamman menestyksekkään esikoiskäännösromaanin. Yksi niistä on Florence Knappin Nimet.
Romaanissa lähtökohtia on siis yksi, tarinoita kuitenkin kolme. Ne etenevät ajallisesti vuorovedoin sen mukaan, onko pojan nimi Bear, Gordon vai Julian. Jokaisen nimen myötä teot ja ratkaisut ottavat eri suunnan. Rakenteesta Mieleen voisi tulla vaikkapa Sliding Doors -elokuva, jossa Gwyneth Paltrown esittämän päähenkilön elämän suunnan määrää se, ehtiikö hän metroon vai ei. Vaihtoehtoisia elämänkulkuja on myös Kate Atkinsonin upeassa romaanissa Elämä elämältä (terveiset ystävälle, joka nosti tämän esille <3 ).
Ja tavallaan juuri näin onkin: pieni valinta, isot linjat. Mutta Knappin romaanissa kyse ei lopulta ole vain nimistä, vaan perhesuhteista ja patriarkaatista, väkivallasta, muistakin teoista. Siitä, miten miten ihminen voi kontrolloida toisia ja kuinka valinnoilla – olivatpa ne nimiä tai kauheiden asioiden kohtaamista – on merkitystä. Perhe- ja parisuhdeväkivallan kuvaus on paikoin yksityiskohtaista ja hurjaa, mutta Nimet ei ole silti synkkä romaani. Eri henkilöhahmot kehittyvät eri tavalla, jotkut eivät oikeastaan ollenkaan ja jäävät statisteiksi, toiset vahvemmin. Omaksi suosikikseni nousi Maia.
Pidän tällaisista ajatusleikeistä. Romaanin lopussa on lista henkilöiden nimistä ja noiden nimien selitykset. Lista kertoo osaltaan siitä, millainen romaani Nimet on: hallittu – ja kiehtova. Suosittelen lämpimästi.

