Tänään ei blogeissa ilmeisesti kommentoida, ainakaan nyt päiväaikaan. Olen muutamista seuraamistani blogeista lukenut kommenttiongelmista ja toden totta, aamulla pariin suosikkiblogiini kirjoittamat kommenttini eivät ole menneet perille. Joten jos joku on kommentoinut minun aiempia kirjoituksiani, vaikkapa Elävältä haudattuja, pahoittelen puheenvuorojenne puuttumista.
Ja koska ei kommentoida, ollaan sitten yhtä hiljaa kuin (työ)kirjakoirani, joka uskollisesti vartioi työhuoneemme kirjahyllyä. Nyt kesäaikaan enkä vielä ihan alkusyksylläkään aio paneutua tieteellisten kirjojen maailmaan, mutta marraskuussa pääsen vihdoin palaamaan tutkimukseni pariin.
Vaan nyt on vielä monta lomaviikkoa ja sen jälkeen muita hommia tiedossa. Tämä blogihiljainen kesäsateinen runon ja suven päivä vain vie ajatuksiani hieman oman tekstini tuottamiseen ja sain samalla innostuksen sisustaa uudelleen työhuonetta. Pitäkää minua yliromanttisena hörhönä, mutta suureksi ilokseni saan työhuoneeseeni nojatuolin ja sen suojaksi ihkaoikean prinsessakatoksen. Sitten tieteen maailmaan palatessani on hyvä rakentaa pilvilinnoja!
Kesä taitaa muutenkin välillä hiljentää blogimaailmaa, minulla ainakin on välillä vaikeuksia istahtaa alas koneen ääreen, kun olisi vaikka mitä puuhaa. Testataan nyt sitten, josko tämä kommentti jäisi kommenttilootaan piristykseksi. :)
VastaaPoistaHälsningar från Mariehamn! Täällä on ainakin kuumaa ja aurinkoista. Mukavaa runon ja suven päivää myös sinullekin!
VastaaPoistaHyvä nojatuoli on hienoa, minullakin sellainen, vaikka poka eniten siellä nyt..
VastaaPoistaOi, työhuone olisi sellaista ylellistyyttä että jotta. No, ehkä joskus...minä se vaan tyydyn kirjoittelemaan tässä keittiössä. No, mikäpäs tässä. Kyllä, kommentit katoavat, myös minun blogistani. Eivät ilmaannu sinne, vaikka tulevat sähköpostiin.
VastaaPoistaKirjoitin eilen kommenttia tuohon Naseemin kirjaan liittyen, mutta oli näköjään hävinnyt, kuten aamuiset kommenttini parista muustakin blogista. Kurja ongelma:(
VastaaPoistaIhana tuo koira! Saako noita Suomesta ihan?
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHörhö tai ei, mutta työhuonesisustyksesi kuulostaa hyvältä.
VastaaPoistaMeillä asuu tuon koiran sukulaiskissa :-)
ihana päivä taas suvessa..
VastaaPoistarunoh ja suven päivä..
eino Leinoa lukiessa..
Joskus maltan istahtaa tänne...auringon ja kesän keskeltä..
Blogger onkin temppuillut ihan kunnolla kommenttien kanssa. Hallintapaneeli näytti minun saaneen vain yhden kommentin enkä tahtonut saada omia kommenttejani läpi muiden blogeihin, mutta kokeillaan nyt kommentteihinne vastaamista :)
VastaaPoistaMiia: Kesä totta kai hiljentää blogimaailmaa. Itsekin hiljenen viikoksi lähipäivinä, vaikka kännykällä sitten varmaan surffailen muiden kuulumisia. Kiitos kommentista, se piristi!
Tuure: Olette hienoissa maisemissa! Eino Leino on mielestäni Suomen kaikkien aikojen suurin runoilija ja heti aamulla tarkastin, onko naapurimme laittanut lipun salkoon päivän kunniaksi - oli, onneksi :)
Hannele: Hyvä nojatuoli on aarre, sitä ei ole helppo löytää.
Kirjailijatar: Oma työhuone tuntuu aika mukavalta. Aion loppuvuonna jäädä tekemään töitä kotoa käsin ihan täysipäiväisesti ja nautin ajatuksesta, että voin tehdä hommia ihan siihen varatussa huoneessa. Toki työhuone on myös eräänlainen ylimääräinen varasto ja meillä on täällä kaikenlaista rojua. Keittiökin on mukava huone, monen asian keskus!
Susa: Mitähän olit mahtanut kirjoittaa?! Olisi kiinnostava tietää, mitä kirjoitit. Ja kun Aslamin kirjan aikanaan luet, niin odotan erikoisen innokkaasti sinun kommenttejasi, koska olet lukenut myös "Tuhat loistavaa aurinkoa" ja muistaakseni pidit kirjasta. Minä olen, kuten kirjoitin eilen, enemmän tuon Hosseinin romaanin lumoissa, mutta yhdentekevä ei ollut tuo Elävältä haudatutkaan. Ja koira on Suomesta :) Ostin sen yhdestä helsinkiläisestä lelukaupasta. Tulepa tänne etelään lomalle ;-)
Linnea: Katos pääsi työhuoneeseen tänään. Minulle se on romanttinen, mutta lasten mielestä katos sopii autopesula-leikkiin :) Terveisiä sukulaiskissalle!
Hanne: Eino Leino on mielestäni Suomen kansallisrunoilija paljon enemmän kuin Runeberg; Leino sisäisti hyvin suomalaisen luonnon ja mielenmaiseman. Auringosta ja kesästä kannattaa nauttia niin paljon kuin mahdollista ♥
Pilkottikkohan siellä koiruliinin takana kulttuurintutkimuksen kirjoja...
VastaaPoistaMinusta sellainen työhuone kuulostaa inspiroivalta, jos mikä! Siellä on varmasti hyvä työskennellä.
Leppoisaa iltaa teidän perheeseen.
Anu
ps.
Tutkimustyö kuulostaa kiintoisalta. Kaikkea hyvää sinulle siihen.
Kokeilenpas vielä uudestaan kommentoida tuohon Aslamin kirjaan liittyen..
VastaaPoistaEli odotan itsekin äärimmäisellä mielenkiinnolla sen lukemista, kun olen sinun sekä Leenan erilaisia kommentteja kirjasta lukenut. Minähän rakastuin "Tuhat loistavaa aurinkoa kirjaan" ja koitankin nyt sitten jo etukäteen olla tuota vertaamatta siihen;)..vaikka vaikeaa tulee olemaan. Otin kirjan kuitenkin lomalukemiskassiini ja saatan aloittaa sen heti pian tuon Harrisin kirjan jälkeen.
Noista tummasävyisistä kirjoista kun oli tuolla aikaisemmin puhe, niin kyllä minä(kin) pienten lasten äitiydestä huolimatta oikein janoan usein sellaisia rankkoja, tummia kirjoja, jotka jäävät pitkäksi aikaa mieleen elämään. Tuhat loistavaa aurinkoa..Lasi maitoa, kiitos...Puhdistus jne. Ja itse asiassa tykkään katsoa sellaisia elokuviakin, Paha Maa...Pans Labyrinth jne.
Ihanaa viikkoa ystävä ♥
Kommentointi on tosiaan tainnut tänään takuta. Minullakin näytti vähemmän kommentteja, kuin mitä todellisuudessa oli tullut.. Katsotaanhan tuleeko tämä nyt sitten :). Wau, nojatuoli ja prinsessakatos :)
VastaaPoistaAnu: Ihan oikein tunnistit tieteenalan :) Mietin, että onkohan se sinulle tuttu? Minä olen viime vuodet tehnyt aika erilaisia hommia, joskin kulttuuriin liittyvällä alalla (hallinnossa). Nyt sain onnenkantamoisena apurahan ja pääsen marras-joulukuussa palaamaan siihen, mistä pidän. Ja saan tehdä töitä kotoa käsin, se on arjen luksusta pikkulasten äidille :)
VastaaPoistaSusa: Hienoa, että jaksoit kommentoida uudelleen! On aika vaikea sanoa, kuinka paljon itse kukin vertaa eri kirjoja toisiinsa, se on niin teoskohtaista. Minä en voinut olla vertaamatta Hosseinin eduksi, mutta en tiedä, miten olisi käynyt, jos olisi lukenut Nadeem Aslamia ensin. Usein ensikokemus on niin ratkaiseva! Tuo Sofi Oksasen Puhdistus oli kirja, josta pidin paljon. Sitä ei heti unohda - tai ei koskaan unohda. Ihanaa viikon jatkoa sinullekin ♥
Johanna: Pitääkin käydä katsomassa, onko oma kommenttini sinun blogiisi tullut perille. Mikä lie vaivaa Bloggeria tänään? Prinsessakatos on aika ihana - pienen tyttären äitinä saa itsekin leikkiä prinsessaa ja se on aika mukavaa :)
Onnea kovasti apurahasta! Kuulosti todella hyvältä tuo kotoa käsin työskenteleminen ja paluu sen pariin, mikä on itselle tärkeää.
VastaaPoistaMinä olen ollut nyt kolme vuotta kotona hoitamassa lasta mutta palajan opetushommiin loppukesästä.
Ja kulttuurien tutkimuksen laitokselta olen Turusta valmistunut :)
Anu: Ollaan siis kuta kuinkin saman alan ihmisiä :) Minä olen valmistunut Joensuusta. Olen opettanut aika paljon ja itse asiassa haaveilen paluusta opetusalalle sitten aikanaan, tutkimuksen valmistuttua.
VastaaPoistaJa minäkin vietin kolme ja puoli vuotta kotiäitinä, elämäni parasta aikaa ♥
Onnittelut sinulle Lumiomena apurahasta! Teetkö väikkäriä? Tuo "Oma huone" on niin välttämätön kaikille kirjoittaville naisille ja tietenkin oma raha... Olen iloinen itse, kun olen saanut pienen työpisteen kotiini, oman nurkkauksen...
VastaaPoistaSara: kiitos :) Teen kulttuurintutkimuksen alaan liittyvää väikkäriä. Tässä välissä on ollut monen vuoden tauko äitiysloman, täydennysopintojen ja kulttuurihallinnossa työskentelyn vuoksi. Odotan niin innolla tutkimukseen paluuta!
VastaaPoistaKuinka suloinen kirjahyllynvartija sinullakin! Meillä on kirjahyllyn sivustassa yksi kissa, mutta se ei taida kyllä vahtia kuin huopahattuja jos niitäkään. Ihana idea kyllä.. elän nyt tätä sitku-elämää mutta sit ku on se talo niin jos sinne.. :)
VastaaPoistaLinnea: Tämä vahti on jo vanha kaveri. :) Ja sitku (!) teillä on se talo, niin ehdottomasti oma vahti sinne!
VastaaPoista