keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Minna Eväsoja: Melkein geisha


Minna Eväsoja: Melkein geisha. Hurmaava ja hullu Japani
Gummerus 2016
Kannen suunnittelu Jenni Noponen
239 sivua
Kotimainen omaelämäkerrallinen tietokirja


Japanissa heittäydyin elämänvirtaan kuin juureton vesiheinä tunnetussa vanhassa runossa ja otin avoimin mielin vastaan sen, mitä elämä eteen toi. Tarinani Japanista kertovat arjen sattumuksista ja ohikiitävistä hetkistä, jotka saivat minut pysähtymään ja pohtimaan elämän eriskummallisuutta ja kulttuurisen rikkauden tuomia elämyksiä. Muodit ja virtaukset voivat muuttua Japanissa nopeasti mutta asenteet eivät.

Kirsikankukkien terälehtien sade, froteiset WC-istuimet, niskafetissit, karun kauneuden käsite wabi, Sensei. Japanilaisen estetiikan dosentti Minna Eväsoja on viettänyt pitkiä aikoja Japanissa. 1990-luvun alussa Eväsoja pääsi teekouluun ja opiskeli myös Koben yliopistossa. Myöhemmin hän työskenteli Takarazukan yliopistossa post doc -tutkijana. Japanin aikoinaan hankkimiensa kokemusten perusteella Eväsoja on kirjoittanut lumovoimaisen omaelämäkerrallisen teoksen Melkein geisha. Hurmaava ja hullu Japani. Mainiosti nimettyä kirjaa aloittaessani ihmettelin hieman, että minkä ihmeen vuoksi geisha-sana on nostettu esiin, sillä sana toi mieleeni tietenkin monenlaista. Geisha saa selityksensä, samoin sen esimääreenä oleva melkein. Hurmaava ja hullu ovat molemmat kirjan pienissä, anekdoottimaisissa tarinoissa vahvasti läsnä.

Eväsojan Japani on toisaalta äärimmäisen kurinalainen, toisaalta yllättävän villi. Tulen ulos kyläilykaapista, kun kerron pitäväni kyllä niin meillä kotona järjestetyistä vierailuista kuin muiden luona kyläilemisestäkin, mutta toivon aina että kyläilyaika päättyy säälliseen aikaan. En nauti ns. pikkutunneille jatkuvista vierailuista (joskin aina on poikkeuksia). Japanilaisilla tuntuu Eväsojan mukaan olevan mitä mainioin käytäntö: kutsuissa ilmoitetaan tilaisuuden alkamisajan lisäksi sen kesto, joten vieraat poistuvat aina ajallaan. Säntillistä! Vielä kurinalaisempaa ovat naisille määrätyt erilaiset asemat, joita määrittävät yhteiskuntaluokan lisäksi avioituminen ja ikä. Lukuisia sääntöjä pitävät sisällään etenkin estetiikkaan liittyvät asiat, kuten teemestarin oppiin pääseminen, mikä on tietenkin harvinaista ja mihin Eväsojalla oli mahdollisuus. Jos tämä kaikki antaa kuvan japanilaisista kurinalaisina, niin vastapainoksi Eväsoja kirjoittaa esimerkiksi tavoista lähestyä raskaana olevia naisia sekä rakastajatarkulttuurista, joka tuntuu suomalaisittain hyvinkin villiltä tai hullulta, ainakin hätkähdyttävän avoimelta (toki säädellyltäkin).

Edellä mainittuja ja monia muita yksityiskohtia Eväsoja kuvailee kirjansa 45 luvussa, jotka ovat mukavan napakoita luettavaksi lyhyinäkin hetkinä, mutta niin kiehtovia, että koko kirjan tekisi mieli lukea miltei yhdeltä istumalta. Teksti on sujuvaa, aihepiiri kiehtova ja aiheiden käsittely sen verran monipuolista, ettei kukaan takuulla pääse pitkästymään: sumon käsittelyä seuraa palvelukulttuuri, melkein geisha -merkityksiä avaavan luvun jälkeen päästään lukemaan kalanruodon kauneudesta, ruokailun siisteydestä.

Melkein geisha kuuluu niihin kirjoihin, joiden kanteen tai takasivulle voisi lyödä pienen ihana kirja -leiman. Eväsojan muistot, pienet arkiset sattumat tai havaintojen kautta laajemminkin kulttuuria pohtivat kirjoitukset valottavat Japania ja japanilaisuutta samalla kertaa sisäpiiristä ja ulkopuolelta käsin. Lopputulos on viehko, hauska, koskettava ja yllättäväkin kirja, jonka teksteihin voinee palata useasti.

Tiivistäen: Melkein geisha vahvistaa käsityksiä Japanin yllätyksellisyydestä, monenlaisista vastakohdista ja miltei ikiaikaisesta kulttuurista. Teos kasvattaa Japanin-matkakuumetta, halua päästä vierailemaan maassa, jonka suurkaupungit eksyttävät ja taksikuskit ovat ihan omanlaisiaan, mutta jossa aurinko nousee punaisena pallona.

32 kommenttia:

  1. Mulla on just nyt myös kesken tää kirja. Oli pakko hankkia, kun se tuli kirjakaupassa vastaan. Olen pitänyt kovasti tähän mennessä. :)

    VastaaPoista
  2. Tämä oli kyllä vallan ihana, leima sopisikin kirjan kanteen erinomaisesti! Minusta kirjan viimeinen osio oli ihana kun Eväsoja oli listannut kuinka paljon ihania asioita Japanissa rakastaa.

    T. Kirjakirpun Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenni, viimeinen osio sai kyllä hymyilemään onnellisena, kaikkea tuotakin! Kirjan luettani aloin potea kauheaa matkakuumetta, joka tosin taitaa olla kroonista laatua. :)

      Poista
  3. Tämä todellakin on ihastuttava kirja! Minäkin kummastelin kirjan nimeä, mutta se sai tosiaan selityksensä. <3

    VastaaPoista
  4. Tämä on kyllä viehättävä kirja. Nautin erityisesti estetiikan ja säntillisyyden kuvauksista, mutta hienoa on myös se että Eväsoja kuvaa myös vähemmän ihastuttavia asioita japanilaisessa kulttuurissa, kuten seksuaalista ahdistelua. Se tekee kirjasta momiulotteisen ja ihanatkin asiat saavat enemmän syvyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, olen ihan samaa mieltä. Eväsoja avaa lyhykäisyydessäänkin syvästi japanilaisen kulttuurin ihania ja toisaalta kyseenalaisiakin asioita.

      Poista
  5. Pidin niin niin paljon tästä kirjasta, kannatan siis sitä leimaa! :)

    VastaaPoista
  6. Katja!!! Tänään viimeksi kysyin R:ltä, että 'montako kilometriä sinne Japaniin nyt sitten on?' Tiedät, miten vähän pidän lentämisestä, mutta olen jo aikaa sitten sairastunut japonismiin. Kyllä se sama kuume muhii minullakin ja ota huomioon, että siellä ovat sitten myös ne vuoristot...siellä on niin kaikkea. Mitä ikinä luen Japanista, sitä enemmän kasvaa nälkä sinne. M. sisustaakin japanilaisittain eli tämä on kai sitten meillä geeneissä, hänellä muut jutut ja mulla ne muut. Muistathan miten Jänis jolla on meripihkanväriset silmät päättyi upeasti Japaniin ja meren ääniin.

    Oijoi...♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, oi, en tiennytkään! Minuakin kiehtoisi Japanissa eniten luonto, vuoristo, kirsikan kukkien ja toisaalta ruskan aika, kulttuurikin. Suurkaupungit voisivat ahdistaa. Muistan hyvin Jäniksen ja Japanin yhteyden, niin hieno kirja sekin.



      Poista
    2. Katja, oikein paljastusten viikko, sillä blogissa paljastin, miten rakastan oikeussalidraamoja ja nyt sulle tämän.Minä mietin sitä, että jos lähtisimme sinne, miten saada irti se parhaus ettei sitten vain oltaisi suurkaupungeissa, joka ei olisi ihan mun juttu.Parhaus on eri ihmisille eri asioita, mutta mulle (nyt lukemnai kirja selvästi vaikutta kieleeni:) se olisi luontoa vuoritoineen ja tietty mertakin, hyvää ruokaa, mutta myös paikkoja, joissa pääsisi siihen kultturiin edes ripauksen verran.

      ♥♥...ja pääsiäistä♥ (Olen aika tiivisti somevapaalle pian...)

      Poista
    3. Leena, luonto olisi niin upeaa Japanissa! Ja kulttuuri kiehtovaa, kaikki ne kerrostumat.

      Poista
  7. Oli niin ihana postaus ja myös niin ihanat kommentit, joten todella mieli tekee lukea tuo kirja. - Hyvää pääsiäisen odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anneli, etsi tämä kirja käsiisi. Se tarjoaa ihastuttavaa luettavaa ja kasvattaa kyllä mahdollista matkakuumetta.

      Hyvää pääsiäistä sinne ja paljon lämpimiä ajatuksia!

      Poista
  8. Tämä oli aivan hurmaava kirja! Pani minut tapani mukaan googlaamaan Hamamin etenemistä Japanin eri kaupungeissa ja ihailemaan netin kirsikankukkakuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta, eikö olekin! Ihana, ihana kirja. Mieli tekisi matkustaa Japaniin. Pitänee keväämmällä yrittää edes Roihuvuoren kirsikkapuistoon, sielläkin on hieno hanami.

      Poista
  9. Mulla on ollut Japani jo jonkun aikaa taka-ajatuksena. Taidanpa ostaa kesäkuun Suomen matkalla tämän kirjan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Allu, osta! Tämä on todella viehko kirja ja jos sinulla on ollut Japani-kuumetta, niin tämä vahvistaa sitä.

      Poista
  10. Tämä kirja todella kuvasi Japania sekä hurmaavana että hulluna! Siinä oli paljon uutta tietoa Japanista - ja tosiaan yllättäviäkin asioita, kuten se miten villejä he toisaalta voivat olla joissain asioissa. Ja lisäksi Eväsoja kertoi kaikesta niin ihanan hauskasti!

    Toisaalta itse en Japaniin lähtisi kovin helpolla. Kun en ole yhtään pikkutarkka luonne, minua rasitti pelkästään lukeakin kaikista niistä säännöistä ja etiketeistä. Mutta nojatuolimatkailu Japaniin kiinnostaa kyllä, ja siihen tämä oli hyvä kirja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksyn lehti, juuri noin kuin sanot! Viehättävä, yllättäväkin kirja. Ihana lukea.

      Minä luulen, että turistille sallittaisiin Japanissa enemmän suurpiirteisyyttä kuin siellä asuville. Nojatuolimatkailu on antoisaa sekin. :)

      Poista
  11. Ihmetyttää itseänikin tämä geisha-juttu, olen selvillä ilmiön historiasta. Vaikka en ole Japanissa käynytkään, niin olen tavannut moniakin japanilaisia ihmisiä, lounastanut ym ym, lisäksi japanilaiseen kultuuriin olen tutustunut sekä judon kautta että seuraamalla sumopainia. Veikkaan, että tämä kirja ei sovi minulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokke, kuten kirjoitin, Eväsojan kirja ei kerro juurikaan geishoista, vaan kirjan nimi saa selityksensä muuten. Minä kehotan sinua lukemaan tämän kirjan. :)

      Poista
  12. Geishoista kirjassa ei ole juuri mitään vaan nimi tulee ihan muusta hauskasta jutusta. Ja hauskoja juttuja tässä kirjassa riittää. Kannattaa lukea jos on paljon tekemisissä japanin ja japanilaisten kanssa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pian, nimenomaan! Suosittelinkin äsken Jokelle tätä kirjaa. Hieno ja kiehtova!

      Poista
  13. Juu. Ansaitsisi ihana kirja- merkin! Ja lisäksi lisää ymmärrystä muista kulttuureista ja siten on myös "maailmanrauha"-kirja😇😝

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Kaikkia noita merkkejä tai leimoja tämän kanteen. :D

      Poista
  14. Mä en ollut varauksettoman haltioissani. Lukukokemus jäi kyllä plussan puolelle, mutta aikatasot menivät usein sekaisin. En ollut aina ihan selvillä, mikä anekdootti oli viime vuosituhannen puolelta, mikä taas tuoreempi. Häiritsi kovasti ja mietitytti jopa, onko tarkoituksellista (siis yritys saada kirja vaikuttamaan ajankohtaisemmalta kuin se onkaan). Olen itse asunut Japanissa vuoden, ja osa tarinoista kuulosti hiukan vanhentuneilta. Mutta ehkä vika on minun; luin näitä iltaisin yksi tai kaksi kerrallaan ja ajalliset epäselvyydet johtuivat kenties vain omasta väsymyksestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Minusta tässä aikatasojen suhteen ollaan koko ajan nykyajassa ja Eväsojan omissa kokemuksissa, mutta vanha kulttuuri vaikuttaa kaikkeen. Ja ainahan nämä kirjat kertovat yhden ihmisen omista kokemuksista, jokaisella olisi omanlaisensa tarinat kerrottavanaan.

      Poista