perjantai 18. marraskuuta 2016

Olga Temonen: Olgan joulu

Olga Temonen: Olgan joulu
Tammi 2106
Valokuvat: Emilia Ikäheimo
Graafinen suunnittelu: Päivi Häikiö
160 sivua
Kotimainen joulukirja
Joulun tunnelma on minun mielestäni ylivertainen. Mikään juhla ei tuo mieleen niin paljon muistoja tuoksujen, makujen, perinteiden ja aina uudestaan esiin kaivettavien koristeiden kautta kuin joulu.
Nyt kun marraskuu muuttuu taas syksyiseksi ja vesisade huuhtoo kauniita kinoksia pois, en enää voi pidätellä itseäni: olen yhä enemmän ja enemmän joulutunnelman vallassa. Viime viikonloppuna kirjoitin talvilevyistä, mutta niiden kuuntelun myötä aloin tietenkin kuunnella jo joulumusiikkia. Flunssaa, joka vaivaa jo toistamiseen tänä syksynä, lääkitsen englantilaisten maalaissisustuslehtien (Country Living ym.) joulunumeroilla ja olen myös kaivanut hyllystä esille rakkaimmat joulukirjani. Joka vuosi hankin ainakin yhden uuden joulukirjan.
Tänä vuonna tuo uusi kirja on Olga Temosen Olgan joulu, joka on jouluajatuksille uskollisesti lämminhenkinen, perinteinen ja sopivasti yleisen ja henkilökohtaisen maastossa tasapainoileva.

Lämminhenkisyys välittyy kuvissa ja joulua rakastavassa tekstissä. Jouluihmisten on helppo allekirjoittaa nämä sanat: Jouluna saa olla naiivi, lapsellinen ja mautonkin. Mikään tunnelmointi ei ole liikaa ja kaikki ilo, kiitollisuus ja onni saavat näkyä. Kaikki varmasti tietävät, että joulut ovat erilaisia ja että jouluihin mahtuu monenlaista ikävääkin. Silti ainakin minulle joulu on vuoden ihaninta aikaa, se tietynlainen joultunnelma löytyy aina. Perinteinen Temosen joulukirja on monessa, mutta raikkaalla tavalla. Totta kai Temonen muistaa naapureita, keittää glögiä oman puutarhan kirsikoista tehdystä likööristä ja askartelee havukransseja. Hän saa kaiken vaikuttamaan helpolta ja ihastuttavalta; kaikki tällainenkin kuuluu joulukirjojen maailmaan. Itse lämmitän valmisglögiä enkä innostu kranssiaskartelusta (hmm, voisin kyllä!), mutta tärkeintä on se suloinen jouluvalmistelujen tunnelma, joka Olgan joulua lukiessa syntyy.
Olgan joulun kaari kulkee mukavasti pikkujouluista jouluaamun tunnelmaan. Kirja teemoittuu muun muassa kyläkoulun joulujuhlien, joulukoristeiden, tallin joulun ja mahdollisen lumettomuuden ympärille. Pääpaino on Emilia Ikäheimon ottamissa valokuvissa ja ruokaohjeissa. Ruokaresepteissä on uutta ja vanhaa: Temonen itse on kasvissyöjä, mutta mukana on myös joulukinkun ja lampaan ohjeet, onhan joulu aikaa jolloin saman pöydän ääreen kokoontuvat usein hyvinkin erilaista ruokavaliota noudattavat ihmiset. Se, mitkä jouluruoat innostavat on tietenkin makuasia: uunibrietä ja pähkinää haluan kokeilla, mutta kookos-riisipuuro kuulostaa – noh, kookoksiselta. Ruokakuvat ovat upeita, kuten muukin kuvitus.


Teemoja ruokaohjeita siivittää Temosen oma tarinointi. Hän pohjustaa kaikkea omilla lapsuusmuistoillaan ja oman nykyperheensä jouluperinteillä. Tyyli on napakka, mutta lämmin ja jouluisen korea, mutta mutkaton ja rento.
Joulukirjojen ystäville Olgan joulu on ihanaa luettavaa ja katsottavaa. Se on kirja, joka toisaalta saa innostumaan kaikenlaisesta puuhastelusta ja toisaalta vaipumaan kiireettömyyden ja tunnelmoinnin lumoon – joulun taikaan.

19 kommenttia:

  1. Minäkään en innostu askartelemaan kransseja, mutta aina kun vain on saatu satoa, teemme oman puutarhan kirsikoista joululikööriä. Home made on ihana juttu, mutta kun en vain saa itseäni innostumaan askartelusta...

    Sen sijaan nämä lumiset joulukirjat jaksavat innoittaa vuosi vuoden jälkeen yhtä paljon♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, joku tuossa kranssiaskartelussa on vaikeaa... Tai ei vaikeaa, mutta niin kauniita kransseja saa muutenkin. :) Jos meille tulisi paljon kirsikoita, minäkin voisin tehdä likööriä itse.

      Ja kyllä, joulukirjat ovat ihania ja juuri nyt on oikea aika lukea niitä. ♥

      Poista
  2. Varasin tuon kirjan, yksi edellä.

    En ole kovin joulufriikki, mutta joulukirjat ruokineen kiinnostavat. Tuo sinun valitsema ruokakuva...

    Lahjoin myös Hallan (koira), että kulkisimme yhden talon ohi ja räpsäisin kuvan, jonka voisin laittaa Siniunikon blogiini tekstillä, luuletko joskus nähneesi kausivalaistun talon tai luuletko, että sinulla on edes jonkin verran valaistusta. Itse en ole vastaavaa nähnyt muualla, en ehkä elokuvissakaan. Minähän vain itserakkaana kuvailen kaunista koiraani ;) Siinä nyt vain sattuu olemaan valaistu "talo" taustalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulla, saatkin tämän sitten sopivasti ennen joulua, niin ainakin luulen. Minä olen ihan joulufriikki ja (melkein) kaikki joulussa ihastuttaa.

      Halla on ihana nimi koiralle. Laita tuo talon kuva Siniunikkoosi, olisi kiinnostava nähdä. Ja totta kai, talo oli vain koirakuvan taustana. :D

      Poista
  3. Joulukirja minunkin makuuni! Mutta kookos-riisipuurolle sanoisin kiitos ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, tämä on tosi kiva kirja. Mutta joo, kookosmaitoon keitetty riisipuuro ei houkuttele.

      Poista
  4. Meillä on monet kerrat tehty kookosmaitoon riisipuuroa vaikkei vegaaneja ollakaan ja se on todella hyvää :-D Mieheni joka voisi syödä riisipuuroa vaikka miten usein (eikä riisipuuro meillä mikään jouluspessu olekaan) pitää kookosriisipuurosta vielä enemmän kuin tavallisesta :-) Eipäs olla niin ennakkoluuloisia 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jane, hahaa! Kiva kuulla, että tykkäätte kookosriisipuurosta. Minun kohdallani tässä ei ole kyse ennakkoluuloista, vaan siitä että inhoan kookoksen makua melkein kaikessa (paitsi tulisisissa thaimaalaisvaikutteisissa ruoissa kookos pehmentää kivasti, silloin pitää olla paljon chiliä). En siis yleensä syö mitään kookoksista. :D

      Poista
    2. No sitten on eri asia ellei tykkää kookoksen mausta. Meillä se uppoaa kaikissa muodoissa ja on miehen lempimaku varmaan suht kaikessa mihin sitä voi ympätä, Bountyista aasialaisiin ruokiin joita meillä syödään usein :-)

      Poista
  5. Ehdinkin jo odotella, että esittelet joulukirjoja! Juuri tämän Olgan joulun voisin ehkä ostaa itsellenikin. Kookos-riisipuuroa voisin kokeilla vaikka pikkujouluna, mutta aattona pitää olla oikeaa, perinteistä riisipuuroa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kia, nyt alkaa olla hyvä aika joulukirjoille. :) Olgan joulu on ihana, siinä on juuri oikeanlaista tunnelmaa. Minä tykkään riisipuurosta melkein milloin vain, mutta kuten juuri Janelle kommentoin, vierastan kookoksen makua ja siksi mieleni ei tee maistaa kookos-riisipuuroakaan.

      Poista
  6. Minä juuri eilen luin kirjan loppuun! Kaipasin joulun lohtua sateen keskelle minäkin, koska voi että miten maa onkaan nyt musta :/ Ihana hyvänmielen kirja johon palaan omassa blogissa hieman myöhemmin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenni, tällaisia kirjoja kaipaa aina joskus. Voi kun tulisi luntakin. Onneksi sitä on ennustettu. Odotan, mitä mieltä olet tästä Temosen kirjasta. ♥

      Poista
  7. Kaimaseni, joulutunnelmissa täälläkin <3 Ihanaa tunnelma-aikaa tämä on, on vaikka vettä taas sataakin... Mutta odotellaan ja toivotaan taas uutta ihanaa lunta lunta ja nautitaan paaaljon valmisglögiä :)

    Kiitos myös kirjavinkistä, ehkäpä katson onko kirjastossa pitkät jonot... Minäkin pidän juuri siitä, miten joulupuuhista välittyy ennen kaikkea se ihana joulun tunnelma, jonka pehmeyteen voi kääriytyä vaikka ei itse aina niin puuhakas olisikaan :)

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, kaimani. ♥ Joulutunnelmat alkavat kyllä jo vallata mielen. Kaipaan lunta tänne etelään, mutta muuten kaikki alkaa olla ainakin mielen tasolla kohdillaan.

      Joulukirjoja on ihana lukea ja niihin voi palata vuosi toisensa jälkeen.

      ♥ sinne!

      Poista
  8. Kirja tuntuu ihanalta, juuri sellaiselta rauhalliselta vanhanajan joulutunnelman herättelijältä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, sellainen tämä onkin - toki ripaus uuttakin. ♥

      Poista