sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Retkipaikka. Seikkailuja Suomen luonnossa


Retkipaikka. Seikkailuja Suomen luonnossa
Toim. Antti Huttunen ja Touko Kauppinen
Karttakeskus 2016
176 sivua
Kotimainen retkeilyopas

[--] Se on lähiseudun komein luola, ehkäpä jopa koko Pohjois-Savon.
Vaikka Haavikkolehdon seutu sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Kuopion ja Jyväskylän puolivälissä, se on pysynyt tuntemattomana helmenä. Se on pinta-alaltaan vain alle sadan hehtaarin läntti, mutta maisema- ja luontoarvoiltaan se on verrattavissa hienoimpiin suomalaisiin kansallispuistoihin.

Joskus täytyy vetää hieman kotiin päin - tai ainakin syntymäseudulle. Kuulin Suonenjoella sijaitsevasta Haavikkolehdon luolasta vasta muutama vuosi sitten, mutta vaikka koetin kysellä paikkakuntalaisilta tuttaviltani, ei kukaan tuntunut tietävän luolan tarkkaa sijaintia. Nyt tiedän luolan sijainnin, kiitos Antti Huttusen ja Touko Kauppisen toimittaman Retkipaikka-kirjan, ja suunnittelen jo seuraavalla Suonenjoen-reissullani käyväni luolalla - tai ainakin sitä seuraavalla.

Karttakeskuksen julkaiseman Retkipaikan retkipaikka(!)esittelyt pohjautuvat samanimisen, suositun blogin juttuihin, mutta mukana on myös aiemmin julkaisemattomia kohdevinkkejä. Kirjoittajina on 22 aktiiviseksi luonnehdittua retkeilijää.

Kirja kattaa Suomea laajasti etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Nykyisen asuinpaikan ja vanhojen kotiseutujen vuoksi oma mielenkiintoni kirjaa lukiessani ja vinkkejä poimiessani pohjautui nyt tietenkin Etelä-Suomeen sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle. Toisaalta kirjassa esitellään paikkoja niin houkuttelevasti, että aloin haaveilla niin Ahvenanmaan kuin Kuusamonkin maisemista. Uskonkin, että Retkipaikka tarjoaa tuttuja ja ihkauusia paikkavinkkejä jokaiselle. Itse aion tulevana kesänä käydä ainakin nyt yleisölle avautuvassa Vallisaaressa, mutta myös esimerkiksi Häntälän notkot Somerolla ja lapsiperheillekin suositeltava Paavolan tammi houkuttelevat. Nämä kaikki kohteet ovat melko helppoja, mikä sopii kaltaiselleni alakouluikäisten kanssa retkeilevälle. 

Haastavammista kohteista haluan ihan erityisesti nostaa itselleni rakkaan Kolvananuuron Enon (joka kuuluu nykyisin Joensuuhun) ja Kontiolahden rajalla Pohjois-Karjalassa. Kolvananuuron rotkolaakso on kivenlohkareineen ja korkeuseroineen melko vaikeakulkuinen, saniaisine ja suurine puineen salaperäinenkin paikka. Joensuussa asuessani kävin Kolvananuurossa joitakin kertoja ja olen jo kauan kaivannut sinne uudelleen. Nyt aloinkin pohtia, että mahtaako Kolvananuuro olla vielä turhan työläs retkeiltävä lastemme kannalta vai jokohan sinne pääsisi vaikkapa tulevana kesänä. Retkipaikassa Kolvananuurosta kirjoitetaan muun muassa näin: [--] yksi Suomen hienoimmista rotkoista. Paikka on ihanteellinen niille, joita kiinnostavat jylhät, ihmisen pieneksi piirtävät mittasuhteet tai rotkolaakson erityinen luonto monine kasvoineen. Kyllä vaan!

Retkipaikka-kirjasta on helppo innostua. Teokset lyhyet tekstit houkuttelevat retkeilemään, kuvat ovat kiitettävän vaihtelevia ja sisäsivuilla on hauskaa, tunnelmallistakin otsikointia. Sisällysluettelossa otsikoissa näkyvät vain paikat, sisäsivuilla on täsmentäviä otsikoita - tai nostoja ne pikemminkin ovat, kuten Huutavat ja tuijottavat paholaiskivet tai Tuhannen seikkailun kalliosokkeloKiitän vielä kirjan kokoa: pehmeäkantisena se on helppo ottaa mukaan retkelle ja melko pienikokoisena mahtuu hyvin vaikkapa repun taskuun. Kuvat kartasta ja koordinaatit johdattavat perille.  

Jos jotain jäin kaipaamaan, niin tarkempia osoitetietoja. Korpimaisemilla ei tietenkään katuosoitteita ole, mutta vaikkapa valta- ja kyläteiden lähimmät risteykset tai parkkipaikat olisivat niin sanotusti olleet kiva etenkin, kun kirjan tekijät käyttävät suomalaisia, Kansalaisen karttapalvelun käyttämiä ETRS-TM35FIN-koordinaatteja, jotka eroavat monille tutuksi käyneistä WGS-koordinaateista, joita GPS-laitteetkin käyttävät.* Toisaalta ETRS-koordinaattien avulla suunnistaminen käy tällaiselle sunnuntairetkeilijälle mukavasta haasteestakin, kun ensin täytyy selvittää miten muuntaa koordinaatit oman puhelimen tai autonavigaattorin kanssa sopiviksi.

Jos retkeily kiinnostaa, tarjoaa Retkipaikka riemastuttavan valikoiman erilaisia kohteita, joissa voi piipahtaa helposti ja nopeasti tai seikkailla ihan kunnolla vaativakulkuisissa maastoissa. Kokonaisuudessaan Retkipaikka on helposti lähestyttävä ja innostava kirja.

--
* Kuten huomaatte, en ole kovin perehtynyt koordinaatteihin ja silläkin TM35FIN-koordinaatit yllättivät minut. Mietin myös, että onkohan Retkipaikka-sovelluksesta apua. iOS-versio on ilmeisesti tulollaan.


6 kommenttia:

  1. Kirja on tullut tarpeeseen. Kiitos esittelystä Katja! Monta hienoa luontokohdetta löytyy aivan lähiseudulta josta ei ennen ole tiennyt mitään. Esimerkisi tuo Haavikkolehto, sinne siis pikapuoliin. Retkipaikka-blogia ja Facebookin päivityksiä olen alkanut seuraamaan aktiivisesti.
    Myös Vallisaarelle olisi mielenkiintoista päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, tämä on kiehtova opaskirja: niin monia hienoja paikkoja ja ympäri Suomen. Keksin monta, jossa haluaisin käydä. Minäkin seuraan Retkipaikkaa niin blogin kuin FB:n puolella. :)

      Poista
  2. Kiitokset mukavasta esittelystä, tästä kirjasta olisi varmasti hyötyä - ja huvia - pitkäksi aikaa! <3

    VastaaPoista
  3. Suomen luonto on ehtymätön seikkailu! Luittahn Hesarista karjukuvaajista: Olin ihan tulessa:)

    Tällaisia kirjoja tarvitaan aina ja kunpa useammat vanhemmat huomaisivat että ei tarvitse lähteä keinotekoiseen puuhamaahan, kun luonnon oma puuhamaa on niin paljon kiinnostavampi!

    <3

    VastaaPoista
  4. Onpa kiinnostava kirja. Suomessakin retkikohteita löytyy vaikka kuinka paljon ja yleensä jopa aika läheltäkin. Kiva, että nostit Kolvananuuron esille. Me on käyty siellä lasten ollessa paljon pienempiä kuin teidän lapset ovat nyt. Tosin emme silloin ihan sinne rotkoon menneet vaan nuotiopaikalle, jonne pääsee ihan helposti (muistaakseni Kajaanintieltä ja Kyykän kautta).

    Retkeily on kyllä parhaita harratuksia, lukemisen (tietenkin) ohella ja jos saa edes jotain siirrettyä siitä luontoinnostuksesta lapsilleen, niin voi olla tyytyväinen. Kuten Leena tuossa jo totesikin, on luonnon puuhamaa kiinnostava paikka.

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista