tiistai 23. helmikuuta 2016

Takashi Hiraide: Kissavieras


Takashi Hiraide: Kissavieras
S&S 2016
Neko no Kyaku 2001
Suomentanut Raisa Porrasmaa
Ulkoasu Satu Kontinen
152 sivua
Arvostelukappale
Japanilainen romaani

"Jospa siepataan se?"
Madalsin varta vasten ääntäni ja vaimoni naurahti sanoilleni voimattomasti. Miten joku joka oli käynyt peremmälle sekä taloomme että sydämiimme, saattoi yhä olla vain vierailija?

Tokion laitamilla kirjallisella alalla työskentelevän kolmekymppisen pariskunnan elämä muuttuu, kun pyykinkuivaukseen käytetylle pihalle ilmestyy kissa. Pieni Chibi kulkee vapaana siellä missä haluaa, vähät välittää ihmisten maailmasta, mutta ihmisten laita kissojen suhteen on toisin.

Miten viehättävä voi kirja olla! Ja kuinka kaunis sekä ulkoa että sisältä. Aloitan ulkoa: Takashi Hiraiden Kissavieras on ulkoasultaan niin hurmaava ja suloinen, että romaania katselee ilokseen, sitä tekee mieli pitää esillä olohuoneen pöydällä, ja Satu Kontisen suunnitteleman kannen kissan vihreiden silmien sisäkannessa jatkuva väritys luo tasapainoisen, tyylikkään, hillityn ja samalla veikeänkin vaikutelman.

Jos kansi viehättää, niin sitä tekee Kissavieraan sisältökin, kissamaisen omaperäisesti, Raisa Porrasmaan raikkaana suomennoksena. Romaanissa on pientä vierautta, joka saattaa johtua kerronnan jonkinlaisesta (mielikuvieni?) perijapanilaisuudesta tai siitä, että Hiraiden kertoja kuvaa kaikkea hieman ulkopuolisena, vaikka välittääkin kokemansa ilon kepeyden ja surun painon. Ja onhan kissakin eläimenä omanlaisensa, oman etäisyytensä ottava. Niin tai näin, lukiessani kokemani vieraus on yksinomaan hyvää laatua ja Kissavieras ihastuttavaa luettavaa.

Hiraiden kirjoitustyyli on samalla kertaa runollista ja lakonista. Hän ikään kuin raportoi tapahtumia: muuttoja, poliittisia ja kulttuurisia muutoksia Japanissa, töitä... Toisaalta hän hidastelee, pysähtyy tuokioihin. On ajelehtivia pilvenhattaroita, sydämen muodostavia (parittelevia) sudenkorentoja, kellonsoittoa buddhalaistemppelissä ja kohtaloksi kutsuttu voima, jonka voi ajatella puuttuvan peliin Chibin myötä. Pieni Chibi on Hiraiden romaanin alkusyy ja taloon ja sydämeen käyvä vierailija, joka kulkee omia polkujaan.

Kissavierasta lukiessa pakostakin rauhoittuu. Lopputulos on yllätyksellinen ja vesivärimäisen haikea pieni romaani - kuten Zephyr sanoo: kissamainen kirja!

13 kommenttia:

  1. Aaaaahhhh, haluan lukea tämän!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, suosittelen! Jotenkin ihan omanlaisensa.

      Poista
  2. Todellakin, kirjankansi on viehättävän kaunis.

    VastaaPoista
  3. Japani ja kissa: kuulostaa täydelliseltä! (Kakkupala näyttää myös herkulliselta.) :)

    VastaaPoista
  4. Samaa ajattelen kuin tuossa yllä Liisa, Japani ja kissa kuulostaa niin hyvältä, että tämä on ehdottomasti lukulistallani. JA kakkupala vasta näyttääkin hyvältä!

    VastaaPoista
  5. Suomentajalla oli rohkea veto laittaa lisäyksiä viitaten kirjan taakse eri kohtiin. Minulle ne kävivät, olen tiedonjanoinen, mutta toki ne myös katkoivat lukukokemusta.

    Eheä ja ihana kirja, pidin kovasti ja voisin lukea uudestaan <3!

    VastaaPoista
  6. Voi Katja miten kauniisti olet kuvannut tämän kauniin kirjan! Myös asetelmasi on viehättävä, kaikki värit yhteen sopivia. Kannen keveys ja veikeys sekä viimeistelty sisäkansi väreineen tuntuu niin japanilaiselta, pientä ja siroa.

    VastaaPoista
  7. Minä olen kissaystävä ja tämä kuulostaa hurmaavalta kirjalta.Herkullisen näköinen kakkupala sinulla kuvassa:)

    VastaaPoista
  8. Tämän ostan lahjaksi ystävälleni, koska haluan muistaa häntä. Hänellä on jo kaikkea ja siksi lahjaa on vaikea löytää. Mutta hän rakastaa kauneutta ja on kaikista tuntemistani ihmisistä eniten kissaihminen (hänellä on niitä kaksi). Kiitos Katja :-) Ps. Kehtaisikohan kirjan lukea itse ennen kuin sen antaa - mitä mieltä olette noin yleensä kirjaihmiset? Luetteko lahjaksi ostamianne kirjoja koskaan itse ensin vai onko se jotain, mitä ei vain kuulu tehdä ;-) ?

    Maria

    VastaaPoista
  9. Tämä on tulossa minulle lukuun ensi kuun puolella, joten palajan postaukseesi!

    P.S. Voi, miten ihana kakunpala kuvassa! NAmSkiSs :) <3

    VastaaPoista
  10. Minäkin olen ihastunut kirjan kanteen ja odotan kovasti, että saisin tämän kirjastosta. Kiva kuulla, että sisältökin on viehättävä :)

    VastaaPoista
  11. Voi miten upea kansi! Minä olen sellainen kansien bongaaja ja tämä miellyttää kovasti. Ja kirjakin kuulostaa siltä, että pitäisin. Kiitos siis vinkistä.

    VastaaPoista