sunnuntai 2. elokuuta 2015

Kesähaaste ja kuvia Tukholmasta

Loma päättyy ja huomenna alkaa taas työ. Mieli on haikea, koska olisin hyvin voinut lomailla vielä näitä viittä viikkoa pidemmänkin aikaa. Toisaalta rakastan elokuuta ja sitä seuraavaa alkusyksyä: lapsilla on jo uudet koulureput, minä olen lukenut syksyn kirjakatalogeja, pensasmustikka, karhunvatukka ja luumu lupaavat pientä satoa ja kylmästäkin kesästä jää ihania muistoja. 

Haikeaan mieleen sopivasti sain Leenalta haasteen, jossa kerrotaan jotain itsestä. Kiitos, Leena! Olen huono jatkohaastamaan muita, mutta nyt lähetän haasteen kaimalleniKaisalle, Jaanalle, Susalle ja Tanille.



1.  Kerro jotain mitä emme tiedä sinusta.

Ensimmäinen kysymys onkin kinkkinen, sillä en oikein tiedä, mitä haluan itsestäni paljastaa enkä muista, mitä kaikkea olen jo kertonut. Kerron muutaman asiaa, joista yksi voi järkyttää, mutta en mene yksityiskohtiin. Muut ovat toivottavasti iloisempia. :) Ensin: Olen kerran menettänyt hätkähdyttävän määrän verta ja siksi olen ikuisesti kiitollinen SPR:n veripalvelulle ja kaikille verenluovuttajille. Toiseksi: yksi lempielokuvistani on Sweet Home Alabama. Nyt uskallan tunnustaa, miten paljon pidän tuosta köykäisestä ja junttimaisesta romanttisesta komediasta. Olen pitänyt siitä jo toistakymmentä vuotta. Se on yksi flunssalääkkeenikin. Kolmanneksi: olen tänä kesänä surffaillut paljon nuttura- ja lettisivustoilla - varmaan enemmän kuin kirjablogeissa (no, en!). Opettelen tekemään kampauksia. Ja neljänneksi: 2000-luvun alussa toimin useana vuonna sivutoimisena tuntiopettajana. Ensimmäinen kurssi, jota ikinä opetin oli nimeltään Monikulttuurinen Suomi ja opetin sitä ryhmälle, jossa oli muutamia skinejä. Voitte kuvitella, kuinka minua jännitti! Mutta kaikki sujui hyvin ja sain kiitosta kurssista.

2.  Onko sillä väliä mitä lukijat ajattelevat blogistasi ja miksi?

On, totta kai. Nimittäin bloggaus on jossain määrin sosiaalista toimintaa ja kirjoittaessani toivon lukijoiden viihtyvän blogini parissa. Tietenkin ensisijaisesti kirjoitan niistä kirjoista, jotka itseäni kiinnostavat ja olen muutenkin löytänyt oman bloggaustyylini. Se miellyttää joitakin lukijoita, toisia ehkä ei. Tällä mennään!




3. Miten blogiminä eroaa reaaliminästäsi?

Lumiomena-bloggaajana annan itsestäni ehkä melko haaveellisen, seesteisen ja romanttisenkin kuvan. Olen oikeasti aika ailahtelevainen, kipakka kiukkupussi ja jossain määrin blogiminääni synkempi. Olen myös kova nauramaan ja puhumaan. Toisaalta haaveellisuuskin elää minussa ja tarvitsen paljon omaa aikaa.


4. Mikä saa sinut nauramaan?

Brittihuumori, lasten myötä koululaisvitsit, tietyt keskustelut parhaiden ystävieni kanssa, oivaltavasti käytetyt emojit.



5.  Mitä luovuus sinulle merkitsee?

Työtä ja vapaa-aikaa: työskentelen tietokirjojen parissa, tekstit eivät synny ilman luovuutta ja saan siis tehdä työtäni luovuuden äärellä. Myös harrastukseni, lukeminen ja bloggaaminen sekä jossain määrin valokuvaus, perustuvat luovuuteen. Nautin myös spontaanista luovuudesta, arjen tilanteista, joista tuleekin yllättäen jotain sanallisesti tai visuaalisesti puolitaiteellista.


6.  Ketä läheistäsi ihailet?

Kaikkia, tietenkin! Jokaisessa on jotain ihailtavaa, toisissa esimerkiksi tunnollisuus, toisissa luovuus, joissakin kauneudentaju, joissakin pitkämielisyys... Miestäni ihailen hänen älykkyytensä vuoksi. Ihailen paljon lapsiani: poikaani siitä, että hän jääräpäisyyteenkin saakka pitää oman mielensä eikä taivu helposti kavereidensa tahtoon. Tytärtäni siinä, että hänkin pitää päänsä, mutta omaa hyvän sydämen ja vahvan oikeustajun.



7.  Mikä sinussa ärsyttää itseäsi?

Puheliaisuus. Puhun paljon varsinkin silloin, jos jännitän. Pelkään, etten anna suunvuoroa muille. Lisäksi olen usein kovempi suunnittelemaan kuin toteuttamaan. Ärsyynnyn siitä, etteivät asiat tapahdu ajatuksen voimalla.


8.  Mikä sinussa ihastuttaa muita?

Mukavuuteni, luulen. Olen kiva melkein kaikille ja kanssani on helppo jutella. Olen joskus saanut kehuja myös värisilmästäni ja siitä, että saan paljon aikaa lyhyessä ajassa (vaikka olenkin kova suunnittelemaan ja haaveilemaan ;)).

9.  Mikä sinusta tulee isona?

Sen kun tietäisin. En ehkä halua tietää.

10.  Uskotko onnellisiin loppuihin?

Enimmäkseen kyllä.


--
Kävimme loman päätteeksi Tukholmassa. Kuvat otin Silja Linen laivalla ja Skansenilla. 

30 kommenttia:

  1. Olipa mukavaa lukea tällainen postaus kauniina ja aurinkoisena sunnuntaiaamuna. Kuvasikin ovat jälleen kerran niin viehättäviä.
    Mukavaa elokuuta, me varmaan tapaamme piakkoin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, kiva että tämä postaus ilahdutti. Tukholmassa on aina mukavaa, mikä ehkä osin välittyy kuvissakin.

      Tapaamisiin pian! :)

      Poista
  2. Samoissa haikeuksissa täälläkin mutta postauksesi lämmitti mieltä mukavasti kuvineen, tarinoineen! Hyvää elokuuta <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bleue, toivottavasti arki siellä alkoi hyvin. Minulla meni aika kivasti, suorastaan mukavasti. :)

      Ja samoin, hyvää elokuuta! <3

      Poista
  3. Näitä on kiva lukea, pääsee aina kurkistamaan bloggaajapersoonan taakse.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Katja, tämä oli inspiroiva postaus. Ja kyllä, tietokirjatkin tarvitsevat luovuutta, toisin kuin monet luulevat :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämän krestomatia, eipä kestä. Ja nimenomaan, tietokirjailija tarvitsee luovuutta ja kirjoittaminen on aina monitahoinen prosessi. :)

      Poista
  5. Katja, sait mut naurmaan;) Minähän tiedän sinusta aika monta asiaa, tunnen sinut sillä tavalla ja sinä minut, mutta tuo flunssalääkeleffa, oijoi, tietäsitpä vain miten monta kertaa olen katsonut Neljät häät ja yhdet hautajaiset sekä Jotain annettavaa (Something's Gotta Give). Ne toimivat myös silloin kun kaunis alakulo yrittää kasvaa vähemmän kauniiksi. Oi leffat, leffat!

    Kiitos vastaamisesta ja ihanaa sunnuntaita! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, jee, hyvä juttu! Mutta arvaa mitä, minulle Neljät häät on oikeasti hyvä leffa, joka kuuluu varmaan kaikkien aikojen suosikkielokuvieni top 10:een. Sweet Home Alabama on varmaan aika huono ja konventionaalinen, mutta miten sitä leffaa rakastankaan. Oi, leffat!

      <3

      Poista
  6. Katja, kiitos haasteesta.

    Tämä oli ihana postaus ja kovasti sinun näköisesi (sen perusteella, mitä olen sinua tavannut) ja kuvat oli jälleen kerran ihan mahtavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, ole hyvä. Ihanaa, että ehdit vastata. Hyvää alkua uusiin juttuihin nyt elokuussa. <3

      Poista
  7. Tätä oli kiva lukea! Ja kerrankin lomakuviesi ihailun lomassa ei tarvitse rietua turhaan matkakuumeesta, sillä itsekin pääsen vielä loman lopuksi Tukholmaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katri, kiva että pääset Tukholmaan. Se on ihana kaupunki. Minä tykkään laivamatkoistakin - en joitakin vuosia sitten olisi arvannut. Mukavaa matkaa! <3

      Poista
  8. Aina nuo persoonan pikku lisäpiirteet ovat niin hauskoja. SPR:stä olen samaa mieltä, minäkin olen sen kokenut aikoinaan. Kauniit on kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reijo, minustakin on hauska tutustua bloggaajieen tällaisten pienten lisien myötä. Veripalvelu on tärkeä. Minä tosiaan sain massiivisen määrän lisäverta, mieheni taas on jo vuosia ollut ahkera verenluovuttaja.

      Poista
  9. Oli kiva lukea sinusta!
    Tuo liikapuhuminen on tuttua minullekin. Minä alan hallita ja puhua liikaa silloin, jos toiset ovat varautuneita ja tilanne on jotenkin jännittynyt. Ja kyllä minä miehellenikin selostan kuin lapset kaikkea mitä mieleen putkahtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, hahaa, minäkin selostan kaikkea miehelleni. Se on joskus melkoista tajunnavirtaakin. :)

      Poista
  10. Mukava mukava postaus! Tunnistin paljon samaa itsessäni.

    Iloinen elokuinen tervehdys taas pitkästä aikaa :) Tykkäsin myös kuvista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teija, oi, tosiaankin tervehdys pitkästä aikaa. :) Kiva, että piipahdit. Ihania loppukesän päiviä, nyt kuulemma tulee lämmin.

      Poista
  11. Tirskahdin kolmoskohdalle, sillä olen itse hyvin samanlainen! :D Blogissa on paljon helpompi pysyä tasaisena kuin arkielämässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, peukut sille! Ihan totta: blogissa voi olla seesteinen, rauhallinen, kirjallinen ja kaikkea. Arkisin tuleekin sitten kaikenlaisia tupsahduksia. :D

      Poista
  12. Mielikuvat sinusta ja vastauksesi ovat kutakuinkin samat.

    Työn iloa sinulle ja terveiset täältä kauniista Karjalasta. Näissä maisemissa on hyvä olla.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, hauska kuulla! Varmasti oikea minä välittyy blogissakin.

      Oletkohan vielä Karjalan mailla? Aurinkoista ja mukavaa oloa sinne!

      Poista
  13. Kaimani, olet ihana <3 Tuntuu, että voisin pälpättää sinulle kilometrin pituisen kommentin, mutta lähetän sen litanian nyt sellaisena lämpimänä väreilynä <3 Sen nyt kuitenkin sanon, että blogisi on aina yhtä ihana ja kaunis - pidän kovasti blogisinästäsi, mutta uskoisin että se kipakampi reaalisinäsikin on aika kiva <3 Ja lämmin kiitos haasteesta, vastailen tähän ehkä jo pian :)

    Ihanaa elokuuta sinulle ja iloa arkeen! Ja muistetaanpa, että ei mitään tapahdu ilman loputtomia suunnitelmia - nimim. toinen suunnittelija ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, kiitos <3 Sinun vastauksesi tähän haasteeseen oli aivan ihana! Pidän siitä, millainen olet.

      Toivon, että reaaliminäni on kiva. Se on ihan yhtä haaveellinen ja romantikkoluonteinen kuin täällä blogissakin, mutta se on myös tosiaan puheliaampi ja ikävä kyllä kiukkuisempikin.

      Sinulle toivotan elokuisia kuutamoiltoja, omenantuoksua ja syyskesän lämpöä. Suunnitellaan kaikkea rauhassa, koska totta on että on hyvä suunnitella ennen toteuttamista! <3

      Poista
  14. Oih, tämä oli niin ihanaa luettavaa, Katja! <3 Päivän piristys!

    Haaveellisuus ja kipakkuus mahtuvat muuten oikein hyvin samaan pakettiin, tiedän sen omasta kokemuksesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, ihanaa että piristin päivääsi. <3

      Kiva, että sinäkin olet haaveellinen ja silti kipakka. Molempia puolia kyllä mahtuu samaan ihmiseen. :)

      Poista
  15. Täällä olen, tosin jo huomenna perjantaina matkaamme kotiin. Palaamme hetkeksi, sillä sunnuntaina juhlitaan heinäkuussa 9 vuotta täyttäneen lapsenlapsen syntymäpäiviä Vantaalla. Ihana muodostelmaluistelija!

    Kesäisiä elokuun päiviä ja kaikkea hyvää!

    VastaaPoista
  16. Pääsen vastailemaan sinulle vähän jälkijunassa, sillä palasin juuri viikon mökkilomailulta Kuusamosta ja päätin samalla pitää hieman blogilomaa. :-) Ah, luonnon hiljaisuus on tehnyt tehtävänsä: olo on mitä levollisin! Kiitos ensinnäkin mukavasta haasteesta. Aion vastailla tähän piakkoin! <3

    Vastauksistasi huokuu sinua.

    Tiedätkö mitä, minä katsoin vasta eilen elämäni ensimmäistä kertaa Sweet Home Alabaman, kun se telkusta sattui tulemaan. Mietinkin, että mistä tämä nimi on tuttu ja täältähän se! <3 Hih, minä pidän romanttisista komedioista ja katson mielellään ennemmin näitä ns. hyvän tuulen elokuvia kuin tragedioita, toimintaa tms. "Hömppä" tekee välillä oikein hyvää. ;-)

    Kuvasi ovat jälleen kerran ihastuttavia ja niin olet sinäkin! <3

    VastaaPoista