sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Sirpa Kähkönen: Kuopion taivaan alla


Sirpa Kähkönen: Kuopion taivaan alla
Kustantaja: Kuopion isänmaallinen seura 2011
Graafinen suunnittelu: Jussi Jäppinen
Kuvat: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo ja Otavan arkisto
75 sivua
Kotimainen tietokirja

Kuvittele itsesi kaupunkiin joka kerran oli.
Kuvittele puiden vihreä varjo, puro, silta, lankkuaitojen takana kuiskivat pensastot, eleganttien kivitalojen siluetti ilta-auringossa, murjottujen mustuus ja laitakaupungin lemut ja kemut.

Näin Sirpa Kähkönen kutsuu kirjojensa ystävät mukaan menneen ajan Kuopioon, osin historialliseen, osin fiktiiviseeen - paikkaan, jota ei enää ole eikä koskaan tule. Kuopion isänmaallisen seuran julkaisemassa kirjassa Kuopion taivaan alla Kähkönen kertoo romaaniensa tapahtumapaikoista ja henkilöistä sekä johdattaa vanhojen valokuvien avulla toista maailmansotaan edeltäneeseen, sitten sodanaikaiseen ja myöhemmin rauhanajan Kuopioon; kaupunkiin, joka on minullekin rakas ja tuttu.

Vietin viikonlopun kotiseudullani Suonenjoella, Kuopion kuppeessa, ja ilahduin suuresti, kun löysin kirjan äitini kirjastolainapinosta. En ollut kuullutkaan kirjasta aikaisemmin, mutta tätä kirjoittaessani huomasin myös Sallan lukeneen kirjan. Luin kirjan nopeasti ja uppouduin sen esittelemiin maisemiin, muistelin lukemiani viittä Kähkösen Kuopio-sarjan romaania.


Olen kirjoittanut Kuopion monikerroksiseksi tilaksi, jossa suuri poliittinen historia eletään intiimeissä ympäristöissä.

Kuopion taivaan alla on pieni kirja, joka antaa eniten Kähkösen tuotantoa ja/tai Kuopiota tunteville. Sen verran syvällä Tuomen suvun, Marieke Candrixin, tohtori Kelon perheen ja Tiihosten maailmassa Kähkönen teksteissään liikkuu ja hyvä niin. Nimittäin vaikka Kuopiossa asuvat tai siellä vierailleet löytävät nopeasti tuttuja paikkoja ja suhteuttavat niitä ehkä mielessään nykyaikaan, elävöittää kirja Kähkösen romaanien jo entuudestaan rikasta miljöökuvausta. Kirja toimii myös opaskirjana romaanien maisemiin esittelemällä esimerkiksi muutamia kävelyreittejä karttoineen. Heti kirjan luettuani mieleni teki Puijon metsiin ja Väinölänniemelle. Tämänkin vuoden heinäkuussa teen varmasti pienen kaupunkiretken Kuopioon ja luultavasti katselen kaupunkia hieman enemmän Kähkösen romaanihenkilöiden silmin.

Toden ja fiktion rajat lomittuvat yhteen Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta ja Otavan kuva-arkistosta kuvansa lainanneessa teoksessa. Vahvoja romaaneja kirjoittanut Kähkönen muistuttaakin lukijoitaan siitä, että hänen romaaniensa puutalokaupunki on osin kuvitteellinen; Kuopiossahan oli kivitaloja jo paljon ennen sotaa. Monet romaanien paikat ovat kuitenkin oikeita: Sampo, jossa Jään ja tulen kevään Michael Mulligan nauttii kolpakollisen olutta, on tietenkin maanmainio - tai maankuulu! - muikkuravintola; hotelli, jonne Marieke Candrix majoittuu tunnetaan nykyisin Sokos hotelli Puijonsarvena. Lukiessani en voinut olla ajattelematta omakohtaisia Kuopio-muistojani, esimerkiksi Puijonsarvessa juhlimme lukioluokkani kanssa lakkiaisiltana. Itselleni rakkaat Korttelimuseo ja VB-keskus vievät nekin Kähkösen romaanien tunnelmaan. Eräs Neidonkengän suosikkikohtauksistani sijoittuu leivintupaan, jossa leipä syö naisen kyyneliä. Kuvitteellinen leivintupakin on tunnelmansa puolesta löydettävissä Kuopion kortteleista. Kirjan lopussa on sellaisia mainoksia, joiden perusteella minäkin ostaisin vaikka mitä. Kuopion kauppahallia mainostava vanha ilmoitus on niin vakuuttava, että taidanpa kesäreissullani pistäytyä uusitussa hallissakin.

Kuopion taivaan alla on sujuvasti kirjoitettu ja viehättävästi kuvitettu tieto- ja matkakirja yhden suosikkikirjailijani teosten maisemiin. Se on myös kirjallisuuskirja, naisten ja ajanvietteen historiaa, sotaa, politiikkaa ja savolaisia tunnelmia. Kähkönen mahduttaa paljon tiiviiseen tilaan ja osaa myös yllättää. Hän kurkistaa myös salaisiin reitteihin ja korttelipihoihin ja muistuttaa, miten pienin ja haurain on kuitenkin se vahvin.


P.S. Olen miettinyt juhannuslukemisiani. Mielessäni ovat olleet Sirpa Kähkösen Hietakehto ja Kjell Westön Leijat Helsingin yllä. Kummankin aion lukea tämän kesän mittaan, mutta kummasta aloittaisin? Lukijan pulma - pieni ilo!

P.P.S. Kirjan kantta esittelevän kuvan taustalla on isovanhempieni hääkuva. Kuopio oli heille, suonenjokelaiselle ukilleni ja kälviäläissyntyiselle - siis rannikkopohjalaiselle - mummolleni tuttu kaupunki. Kähkösen romaanihenkilöiden punainen maailmankuva oli heille ehkä osin vieras, mutta toinen maailmansota varmasti yhdisti sen, minkä Suomen aiempi sota oli erottanut.

22 kommenttia:

  1. Kiitos kirjan kivasta esittelystä .Vaikka olenkin mitä suurin Kähkös-fani, niin tätä kirjaa en silti ole lukenut. Jos se joskus sattuu jossain silmiin, niin nappaan mukaan kyllä.

    Meidän viime vuoden Kuopio-reissullamme kuljimme Amman johdatuksella Kähkösen kirjoista tutuissa maisemissa. Oli ihanaa saada "lihaa" omien kuvitelmien päälle. Näimme myös valokuvanäyttelyn, joka kai osittain perustuu tähän Kähkösen kirjaan. Kaiken kaikkiaan hieno retki.

    Jos olisi sinä, niin jättäisin Hietakehdon odottamaan loppukesä täyteläisiä päiviä, samalaisia kuin kirjassa vietetään ja lukisin ensin Leijat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, tästä kirjasta on varmaan otettu melko pieni painos. Tai mistäs sitä tietää, toivottavasti oikein mukavan kokoinen. :) Toivottavasti saat kirjan joskus käsiisi!

      Olen vieläkin hieman kateellinen teidän Kuopion-treffeistänne. Olen iloinen, että pääsen helposti Kuopioon, mutta olisi ollut ihanaa olla mukana. <3

      Kiitos vinkistä. Hietakehdon ostin jokunen aika sitten, mutta Leijoja vasta odottelen kotiin (tilasin nettiantikvariaatista viime viikolla). :)

      Poista
  2. Kuulostaapas mielenkiintoiselta yhdistelmältä vähän kaikkea. Olen lukenut Kähköseltä vain Lakanasiivet - pitäisköhän tarttua muihinkin Kuopio-sarjan kirjoihin ja tähän uuteen? Kuopio on minullekin aika tuttu, kun Iisalmen mökiltä usein Kuopiossa piipahdettiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tie on kevyt, kirjassa on tosiaan vaikka mitä, mutta tiiviisti ja kähkösmäisesti. Suosittelen koko Kuopio-sarjaa!

      Poista
  3. Ihanaa että esittelit tämän kirjan, se on olut mielessäni mutten ole sitä vielä lukenut. Ajattelin tätä lahjaksi puolisolleni, sillä kirja kiinnostaisi varmasti myös häntä. Savolaisille tässä on varmasti paljon mielenkiintoista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hietzu, suosittelen ehdottomasti. Hienoja kuvia vanhasta Kuopiosta, Kähkösen kirjojen tunnelmaa... Tulee ihan Kuopio-ikävä. :)

      Poista
  4. Tämä kirja olisi mukava pitää vieressä kun lukee Kuopio-sarjaa; saisi varmasti vielä enemmän irti ajankuvasta.

    Taas tuli ihanasti mieleen viime kesän Kuopion käynti! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Booksy, niin varmasti saisikin, kun kirjojen tapahtumapaikat tulisivat silmien eteen kuvien välityksellä.

      Teillä oli selvästi antoisa tapaaminen Kuopiossa viime kesänä. :)

      Poista
  5. Ihana tuo ensimmäinen kuva kuuden (?) tien risteyksestä. Täytyypä tutkia, löytyisikö tätä kirjastosta, sillä juuri viime viikolla haikailin Kuopio-sarjan perään. Tämän avulla saisi ilmeisesti vähän kuin kyläillä vanhojen tuttujen luona. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, tuo ensimmäinen kuva taitaa olla Kuopion torilta. :) Toivottavasti kirja löytyy teidän kirjastosta, vanhojen tuttujen luona kun on aina mukava vierailla!

      Poista
  6. Kiitos esittelystä, kuulostaa houkuttelevalta kirjalta ja ennen kaikkea tietenkin Kähkösen takia! Minun tätini perheineen asuu Kuopiossa, mutta jostain syystä kaupunki on jäänyt melko vieraaksi vuosien varrella.... Täytyisi joskus ajan kanssa sinne mennä, kun majoituskin on aina kunnossa :) Itselläni Hietakehto odottaa lukemista hyllyssä, meneillään pitkän pitkä lukutauko näköjään täällä... Olen suositellut Kähköstä todella monelle tuttavalle ja kaikki ovat pitäneet, joten Tie on kevyt, lue ihmeessä muutkin teokset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie ite, suosittelen reissua Kuopioon etenkin, kun sinulla olisi siellä kyläpaikkakin valmiina. Kuopiossa on kaikenlaista mukavaa - ja hienoja maisemia.

      Ihana kuulla, että olet saanut monet tuttusi innostumaan Kähkösen kirjoista. Ja saa nähdä, kumpi ehtii lukea Hietakehdon ensin. :)

      Poista
  7. Enpä ollut minäkään kuullut tästä kirjasta! Ja voi ihanuus, kirja löytyy meidän lähikirjaston hyllystä :)

    Leijat Helsingin yllä odottaa minullakin hyllyssä, ja kesä olisikin mainio aika lukea se. Niin moni muukin kirja odottaa lukemistaan, joten ehkä tunnelmoin Leijoja täällä blogissasi ja tartun itse kirjaan myöhemmin, saa nähdä... Ihania pulmia tosiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, onpa ihana kuulla! Pääset ehkä pian lukemaan tämän. :)

      Minä sain juuri tänään pakettikortin postista. Täytyy hakea Leijat huomenna, ainakin oletan että se tuli tämän päivän postissa. Odotan siltä kirjalta paljon.

      Poista
  8. Terveisiä täältä Kähkösen maisemista! Ihanaa että tätä kirjaa esittelit. WB-valokuvakeskuksella oli antoisa näyttely tämän kirjan kuvista ja Kähkösen romaanien tapahtumapaikoista. Kuopio-sarjan lukemiseen tuo aivan oman säväyksen tutut tapahtumapaikat, lukiessani vaellan Kuopion kaduilla, lehdoissa ja rannoilla ja rakastan näiden kirjojen myötä kotikaupunkia aina vain enemmän ja enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unni, kiitos terveisistä. :) Tuolla tutussa kaupungissa vierailin perheeni kanssa viimeksi viime viikonloppuna.

      Olisipa ollut hienoa käydä katsomassa tuo näyttely VB-keskuksella. Valokuvakeskus on suosikki suosikkipaikoistani Kuopiossa. Kuopiossa on paljon ihanaa!

      Poista
  9. Katja, minulle ei voisi olla vieraampaa kaupunkia kuin Kuopio. Olen niin länsirannikkolainen, että ei tosikaan ja sitten karjalaiset juuret pakkoluovutetusta Valkjärven pitäjästä, eivät tue kuopiolaisuutta, enemmänkin olen viipurilainen ja näin myös koin siellä käydessäni. Muutama vuosi Kerimäellä toi savolaisuuden tuntemusta ja sinne vieläkin reissaamme, Kerimäelle ja Savonlinnaan. Ehkä tajuat, jos kertoisin, että tässä kirja Raumasta, lue se, ja se on ihanaa: vielä Rauma giälel;)' Osaan puhua Poria, Luviaa ja Raumaa.

    Kuopiota tunteville varmaan tärkeä ja kiinnostava teos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, sinun pitää joskus vierailla Kuopiossa, vanhassa kulttuurikaupungissa. Jyväskylästä sinne ajaa alle 1,5 tunnissa. Matka on siis varsin lyhyt!

      Mutta tämä kirja tosiaan antaa eniten Kähkösen romaanien ystäville.

      Poista
  10. Kiitos esittelystä, en tiennytkään tällaisen kirjan olemassaolosta. Juuriltani savolaisena ja Kähköstä ihailevana kirja olisi varmasti kiinnostava. Täytyy ensin lukea lisää Kähköstä, Hietakehdosta aloitin, ja sehän on aivan mahtava! Mutta niin on myös Leijat ja ikisuosikkini Westö. Kesään ja mahdolliseen Savon-matkailuun sopii Hietakehto paremmin, Leijat taas kaupunkielämään :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arja, sinulle tässä olisi tosiaan paljon kiinnostavaa. Metkaa, että aloitit Hietakehdosta ja hauska kuulla, että pidit kirjasta.

      Mietin, että ehkä kuitenkin luen Leijat juhannuksesta. Jos Hietakehto on niin loppukesäinen, voisin säästellä sitä lomani viimeiselle viikolle. :)

      Poista
  11. Lämmin kiitos ja syvä kumarrus teille, lukijani. Ilman teitä minua ei kirjailijana olisi. Suurin toiveeni on toteutunut, kun olen saavuttanut hyviä, innostuneita lukijoita.
    Kuopion taivaan alla -kirjaa on yhä saatavana Kuopion kulttuurihistorialliselta museolta, Kuopion VB-keskuksesta ja joistakin kirjakaupoista. Sitä on myös hankittu melko laajasti Suomen kirjastoihin.
    Kaunista juhannuksen aikaa ja suloista suvea!
    Sirpa Kähkönen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sirpa, suurkiitos kommentistasi ja kiitos kirjoistasi, jotka ovat innostaneet kirjabloggaajia esimerkiksi Kuopio-kävelyyn viime vuonna.

      Mukava kuulla, että tätä kirjaa on vielä saatavilla. Olen perheeni kanssa käynyt viime vuosien aikana miltei joka kesä joko kulttuurihistoriallisessa museossa tai VB-keskuksessa.

      Hyvää keskikesän juhlaa sinulle!

      Poista