sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu


Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu
Kustantaja: Tammi, Keltainen kirjasto 1993 (pokkaripainos 2010)
Alkuteos: Hitsuji o meguru bõken 1982 (engl. A Wild Sheep Chase)
Englannista suomentanut: Leena Tamminen
Kansi: Laura Lyytinen
Ulkomainen romaani, Japani
Sivuja: 351

On olemassa vertauskuvallisia unia - unia jotka esittävät jotakin todellisuutta. Sitten on olemassa vertauskuvallisia todellisuuksi - todellisuuksia, jotka esittävät jotakin unta. Vertauskuvia voisi sanoa matojen maailmankaikkeuden kunniakaupunginvaltuutetuiksi. Matojen maailmankaikkeudessa ei ole mitenkään epätavallista, että lypsylehmä etsii pihtejä. Lehmä saa taatusti pihtinsä ennen pitkää. Sillä ei ole mitään tekemistä minun kanssani.
Mutta se että lehmä valitsi minut pihtien luovuttajaksi muuttaa kaiken.


Matojen maailmankaikkeus, Tokion syke, Hokkaidon lumiset vuoret, omituisia salaisuuksia ja lampaiden etsintää sekä nainen, jolla on niin täydelliset korvat, että mies kuin mies lankeaa. Kafkalla rannallaan sekä Norwegian Woodillaan minut täysin lumonneen Haruki Murakamin romaani Suuri lammasseikkailu (1982) sisältää sellaisen määrän Murakamille tyypillisiä elementtejä, sen avulla olisi aika vahvoilla hiljattain netistä löytämäni Haruki Murakami -bingossa.

Romaanin juoni on nimittäin siinä määrin monipolvinen, että vaikka yleensä selostan blogissani arvioimieni teosten kehyksen (toki juonipaljastuksia varoen), en nyt osaa kertoa oikein mitään! Sen verran kiinnittymiskohtia annan, että tarinan minä-kertoja on tuikitavallinen tokiolainen nuorimies, joka työskentelee osakkaana mainostoimistossa, on juuri eronnut vaimostaan, hoitaa aluksi nimetöntä kissaansa, deittailee ikäisiään naisia ja kuuntelee mielellään The Doorsin tai Moody Bluesin musiikkia. Sattuman oikusta hänen elämäänsä ilmestyy nainen, jolla on täydelliset korvat ja joka osaa ennustaa. Kaikki alkaa kuitenkin romaanin preludissa, jossa päähenkilö saa tiedon tämän täydelliset korvat omaavan naisen kuolemasta. Tieto on kuitenkin vain syy alkaa muistella asioita, jotka yhdeksän vuotta johtivat suureen lammasseikkailuun aivan, kuten nainen oli ennustanut:

Hän otti savukkeen nostamatta päätä rinnaltani. Hetkeä myöhemmin hänen tuhkansa varisi napani viereen ja hän suipusti huulensa ja puhalsi sen pois. Tunsin hänen korvansa sormieni välissä. Se oli ihana tunne. Pääni oli tyhjä, muodottomat kuvat vain leijuivat ja hajosivat.
"Se liittyy lampaisiin", hän sanoi. "Moniin lampaisiin, ja yhteen lampaaseen eritoten."
"Lampaisiin?"
"Mm-m", hän sanoi ja ojensi puoliksi poltetun savukkeen minulle. Imaisin kerran ja rusensin sen sitten tuhkakuppiin. "Ja siitä alkaa hurja seikkailu."


Ja totta, Suuri lammasseikkailu on aika hurja, paikoin jännityskirjamainen kertomus etsimisestä ja löytämisestä, yksinäisyydestä ja yhdessäolosta, eksentrisyydestä, unista, seksistä ja Japanin kaupunki- ja maaseutukulttuurin valtavista eroista. Romaanissa matkustetaan junilla, saadaan omituisia viestejä, syödään hyvää ruokaa, harrastetaan yhdyntää - koska yhdyntä sanana miellyttää päähenkilöä enemmän kuin rakastelu -, ja menetetään syksyn kaunein ydin, sillä eteläisen Japanin alkusyksy muuttuu junamatkan aikana maan pohjoisosan talvisen hyytävään loppusyksyyn. Kaikkea määrittää surumielisyys ja kaipaus, arvoituksen, suoranaisen mysteerin, selvittäminen sekä samalla ilkikurisuus, jopa humoristisuus. Kirjan lukeminen on erittäin nautittavaa, sillä Murakami osaa kirjoittaa koukuttavalla ja rakastettavalla tavalla, mutta Suuren lammasseikkailun lukeminen on myös hämmentävää.

Minun on sanottava, että onneksi en lukenut Suurta lammasseikkailua ensimmäisenä murakaminani. Nimittäin romaani on niin omituinen, että olisin saattanut säikähtää! Siinä, missä Kafka rannalla on outo, mutta omituisuudessaan ehjä ja missä Norwegian Wood vetoaa tunteisiin ehkä enemmän kuin mikään muu tänä vuonna lukemani kirja, on Suuri lammasseikkailu yksinomaan erikoinen. Erikoisuus ei kuitenkaan ole mikään huono asia eikä oikeaan pelästymiseen tai säikähdykseen ole syytä. Suuresta lammasseikkailusta on helppo saada kiinni, mutta sitä on vaikea ymmärtää: se pitää kyllä otteessaan ja kiehtoo alusta loppuun, se on kirjoitettu niin sujuvasti, että sen lukeminen on suuri nautinto. Mutta kirjan jälkeen ainakin minussa heräsi enemmän kysymyksiä kuin mitä lukemisen aikana sain vastauksia. Höh, oli ehkä ensimmäinen ajatukseni, mutta sellainen ihastunut höh, tiedättehän?

Jos ette, niin lukeaa itse! Ihastunut höh enteilee romaanin jäävän mieleeni pitkäksi aikaa ennen kaikkea tunnelman tasolla. Suuri lammasseikkailu tarjoaa melkoisen seikkailun, joka on maagis-realistinen, uskomaton ja ennen kaikkea niin omaperäinen, ettei tätä kirjaa voi verrata mihinkään muuhun kirjallisuuteen kuin korkeintaan Murakamin toisiin teoksiin.


**** (hieman hämmentyneenä, mutta erittäin perustellusti)

Suuren lammasseikkailun ovat koneneet myös Marjis ja Satu.

Kannen takana oleva kuva osa kööpenhaminalaisen hotellin tapettia (minulla kirja mukana huhtikuisella matkallani, mutta silloin ehdin vain Naimapuuhiin - heh - nyt juhannusviikolla oli viimein Suuren lammasseikkailun aika).

30 kommenttia:

  1. Tämänkin haluan lukea ehdottomasti.Sain juuri Norvegian Woodin loppuun,ja pidin siitä paljon,joten nyt on myös siitä tehty elokuva koneellani,ja katson sen ehkä seuraavana viikonloppuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yaelian, olen lukenut nyt kolme Murakamin kirjaa, joista Kafka rannalla on paras, Norwegian Wood rakkain ja tämä hämmentävin. Kerro sitten, mitä pidät elokuvasta!

      Poista
    2. Haluan ehdottomasti lukea nämä kirjat. Kesälukemista <3

      Poista
    3. SeijaBrita: Ehdottomasti hyvää lukemista vaikka kesäksi, vaikka kirjassa liikutaankin syysmaisemissa. :)

      Poista
  2. Maagis-realistinen voisi vedota ja Japaniin on aina tehnyt mieli, vaikka en edes kymmenessä virkkeessä saisi sanotuksi 'miksi'.

    Jos joskus ehdin Murakamiin se on ehdottomasti Norvegian wood, joka vaikutti juuri ihanasti tunteisiin vetoavalta ja kuitenkin sitten se japanilaisuus...

    Erittäin jännä kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, olen aika varma, että Norwegian Wood olisi sinun kirjasi. Lue sitten joskus, sitten kun on aikaa ja kun haluat jotain melankolista, miltei pakahduttavaa, mutta mielenkiintoisesti myös raikasta ja unenomaista.

      Ja kiitos, hotellissa jossa Kööpenhaminassa yövyimme, oli ollut juuri iso remontti ja tapettien design oli mielenkiintoinen ja kaunis. :)

      Poista
  3. Ihastunut höh! Kuulostaa kutkuttavalta, ja odotan niin paljon seuraavaa Murakamiani - joka luultavasti on Kafka rannalla, koska se on jo omassa hyllyssä. Tämänkin haluan kyllä kovasti lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, aika kutkuttava tämä tosiaankin on! Mutta kuten Yaelianille kommentoin, on Kafka rannalla huomattavasti parempi. Olenkin iloinen, että se tullee olemaan seuraava murakamisi. Minun taitaa olla Sputnik, rakastettuni, kunhan vain saan sen ensin käsiini.

      Poista
  4. Kiitos tästä, luen juuri Norwegian Woodia ja olen ihan lumoissa, koukussa, myyty!
    Kiitos myös innostamisesta kirjankansirunoiluun :)

    Ihanaa kesäviikkoa sinulle, huhuillaan aurinkoa esiin, pysymään rauhallisesti paikallaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satu, oi että tuntuu hyvältä kuulla! Minäkin rakastuin (!!) Norwegian Woodiin, siinä on jotain ainutlaatuista.

      Ja ooh, kirjoititko kirjankansirunosi blogiisi? Olen juhannuksen vuoksi hieman blogipimennossa, mutta koetan lähteä kyläilykierrokselle ihan pian.

      Kaunista viikkoa sinullekin!

      Poista
  5. Minultakin löytyy tämä hyllystä, missä se on jo luvattoman kauan odottanut lukuvuoroaan. Onneksi minulla on pohjalla parhaimmistoon kuuluva lukukokemus, Kafka rannalla, joten toivottavasti minäkään en hämmästy Lammasseikkailun outouden jonain päivänä kohdatessani. Kesän aikana aion vielä teokseen tarttua. Maagisrealistinen, oih! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, Kafka rannalla onkin hyvä pohja tälle(kin) kirjalle. Murakami on ihan omanlaisensa, hänen kirjojaan ei oikein voi verrata muihin ja hyvä niin. Tämä on hieno!

      Poista
  6. Mullakin on tämä ollut jo aika pitkän aikaa lukuvuorossa ja kirja oli jopa mukana talven lomamatkalla, mutten sitä silloin kuitenkaan saanut luettua.

    Minähän olen lukenut Murakamilta vain kirjan Sputkin rakastettuni enkä ihan varauksemattomasti ihastunut, vaikka kirjassa oli hyvin paljon kaikkea ihanaa ja kiinnostavaa. Ja Murakami kirjoittaa tosi hyvin. Muistelen, että mulle jäi siitä vähän samanlainen hämmentynyt olo kuin sulle tästä Lammasseikkailusta. Ehkä luenkin seuraavaksi Kafkan rannalla, sillä olen sen jo lainannut TBR 100 -haastetta varten ja vasta sitten lähden seikkailulle lampaiden kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna Elina, aika hauskaa että sinäkin kuskasit tätä mukanasi lomalla. Niin tosiaan minäkin!

      Tuon Sputnikin aion lukea varmaan vielä tämän vuoden aikana. Sinulle suosittelen nimenomaan Kafkaa rannalla tai sitten Norwegian Woodia. Ne ovatkin ne omat suursuosikkini. <3

      Poista
  7. Minulla on Murakamit vielä lukematta ja tämä kyllä hämmensi minunkin ajatuksiani. Yhden Murakamin olen päättänyt kyllä tämän loman aikaan lukea. Mutta mikä onkaan tuo bingo? Täytyy käydä kurkkaamassa. Iloista oloa alkavaan viikkoosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joana, moni on aloittanut tästä, mutta itse suosittelen ehkä helpoiten lähestyttävää Norwegian Woodia tai hienoa Kafkaa rannalla.
      Bingo on tavattoman hauska, samanlaisen voisi varmaan laatia ainakin Joel Haahtelasta ja John Irvingistä. :)

      Poista
  8. Tämä oli itse asiassa ensimmäinen Murakami jonka luin. :D
    Omituinen se kieltämättä oli, mutta onneksi hyvällä tavalla, sillä innostuin tutkimaan myös muuta Murakamin tuotantoa. (Jonka myötä rakastuin Norwegian Woodiin.) Tämän tapahtumia on kieltämättä hieman vaikea kuvailla ja muistelisin, että minulla oli ainakin itseni kanssa pieniä tulkinnallisia erimielisyyksiä joistakin tapahtumista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riina, ooh, sinä olet lukenut tämän ensimmäisenä! Hauskaa. Ja hienoa, että innostuit lukemaan muitakin. Norwegian Wood onkin äärimmäisen rakastettava. Lammasseikkailu taas on vaikea enkä itsekään ymmärtänyt kaikkea, mutta ei se mitään. :)

      Poista
  9. Ihastunut höh kuulostaa hauskalta! :)
    Minä aloitin juuri tätä ekana Harukinani aikoinaan - ja jätin leikin hyvin pian kesken. Kai se oli se säikähdys. Nyt aion palata Murakamiin Norwegian Woodin kautta ja sitten lähestyä tätä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elma Ilona, joo, juuri sellainen kokemus tämä kirja minulle oli. On varmasti loistoidea yrittää lukea Murakamia uudelleen nimenomaan Norwegian Woodista alkaen.

      Poista
  10. Mukavasti mielenkiintoa kohottava juttu, kiitos tästä! Tämä ja kaikki Murakamit ovat kyllä lukusuunnitelmissa... tällä viikolla. Ehdottomasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Booksy, ole hyvä - ja hauska kuulla! Ja ehdottomasti Murakamia kannattaa lukea jo tällä viikolla. :)

      Poista
  11. Minä tykkäsin. Mutta minä olenkin vähän puolueellinen, sillä lampaat ovat yksi olennaisimpia asioita elämässä.
    Kuvasit kirjan varsin hyvin. Se on outo, sanalla sanoen... kumma. Kun pääsi loppuun, niin eka fiilis oli sellainen iloisentyytyväinen "mitä vattua mä just luin?"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Calendula, minäkin pidin ja kovasti. Mutta vaikea tämä silti oli - ei vaikea lukea, vaan vaikea ymmärtää. Mutta kummallisuus on vain iloinen asia ja Murakami kirjoittaa vielä niin hyvin.

      Poista
  12. Hehee, oma reaktioni oli ehkä paremminkin kutkuttelevan kiinnostunut "Häh?". :D Tämä oli siis ensimmäinen ja vielä toistaiseksi ainut Murakamini - ei tosiaan varmaan paras mahdollinen valinta mutta ei onneksi liikaa säikäyttänyt. :) Kafka odottaa hyllyssä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satu, kutkuttelevan kiinnostunut Häh kuulostaa hyvältä! Omani on edelleen se ihastunut höh. :) Mutta suosittelen tosiaan jatkamaan Murakamin parissa ja luulenpa, että Kafka rannalla uppoaa sinuun todella hyvin.

      Poista
  13. Höh ;) Minulla on vielä Murakami korkkaamatta, Suuri lammasseikkailu kuulostaa arviosi ja lainauksesi perusteella mielenkiintoiselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh! Ja Häh! Molempia. Suuri lammasseikkailu on mielenkiintoinen ja kutkuttava. Murakamiin kannattaa kyllä tutustua.

      Poista
  14. Aloittelen massiivista kommentointiurakkaa blogissasi, ja tämän Murakamin kohdalla tulin vain sanomaan etten voi lukea arviotasi vielä, kun omani odottaa vielä kirjoittamista. :) Luin Suuren lammasseikkailun (ja heti perään Sputnikin) alkukesästä lomallani, ja ihastuin kovasti molempiin! Minulla on miehen suomennetuista teoksista lukematta enää Kafka rannalla, yritän lukea senkin vielä tämän kesän aikana. :)

    Murakami on kyllä kirjailijana aivan uniikki, ja ehdottoman upea! Vau! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sara, muistelinkin sinun lukeneen tämän ja hieman mietin, että missäs arvio. Tulossa, siis! <3

      Ihana kuulla, että ihastuit. Minulla on lukematta Sputnik ja juoksukirja. Kafka rannalla on ihan huikea.

      Poista