perjantai 4. toukokuuta 2012

H.E. Bates: Oi ihana toukokuu


H. E. Bates: Oi ihana toukokuu
Kustantaja: Book Studio (1992; ks. Gummerus)
Alkuteos: The Darling Buds Of May 1958
Suomentanut: Päivi Kalenius
Ulkomainen romaani, Iso-Britannia
Sivuja: 352

Ilta-auringossa seisova, romukasojen, nokkosten, ruostuvien aaltopellinkasojen ja maata kuopivien ruskeiden kanojen yli katseleva Pappa huokaisi äänekkäästi ja niin painokkaasti että huokaus tuntui kiirivän yli ympäröivien leinikkiniittyjen ja palaavan moniäänisenä kaikuna henkiinjääneiden hanhien kaakatuksessa, matalalla niityllä lentävien käkien kukunnassa ja pienten, intohimoisten satakielten laulussa.
- Mainiota, sanoi Pappa. - Tämän parempaa paikkaa ei ole missään.


Moni varmasti muistaa televisiosta hersyävän brittisarjan Oi ihana toukokuu. Melkein yhtä moni on ehkä lukenut myös H. E. Batesin alkujaan vuonna 1958 ilmestyneen kirjankin, niin ainakin toivon. Olen itse kärsinyt pienestä lukujumista. Sitä ei ehkä täältä blogista huomaa, kun nyt toukokuun neljäntenä päivänä kirjoitan jo kuukauden toista blogiarviotani, mutta muutama edellinen lukemani romaani ei kaikessa hienoudessaankaan ole tuntunut omalta tai ainakaan keväiseen mielialaani sopivalta. Monesti parasta lukujumilääkettä minulle itselleni on lukea uudelleen sellaisia kirjoja, joiden parissa olen viihtynyt joskus aiemminkin. Oi ihanan toukokuun luin edellisen kerran 1990-luvun alkupuolella ja juuri nyt tunsin kaipaavani tätä mainiota kirjaa.

Oi ihana toukokuu tutustuttaa lukijansa Larkinin kuusilapsiseen perheeseen, joka elää omassa onnelassaan jossain ihanan Englannin maaseudulla mansikkamaiden, kirsikkapuiden ja romujen keskellä. Pappa Larkin on eräänlainen paikallinen rymyeetu, vapaaherra ja pientä kauppaa harrastava herrasmies, jolla on varsin viriili elämä Mamman, tuon hyllyvän ja viehättävän 35-vuotiaan vaimonsa kanssa. Larkinien lapset ovat oma lukunsa. Heistä keskiöön nousee sulokas 17-vuotias Mariette, joka hurmaa täysin Larkineille työasioissa tulleen verotarkastaja herra Charltonin, Charlien. Ja niinhän siinä käy, että veroasioiden hoitaminen ottaa aikansa ja Charlie jää Larkineille yöksi jos toiseksikin. Mukaan mahtuu myös joukko mitä erilaisempia naapureita ja ystäviä, matka Bretagneen, kaikenlaisia kauppoja sekä elämää, josta osataan nauttia täysin siemauksin:

- Kuulostaa oluenpanijalta, sanoi Pappa riisuen keksinväristä kesätakkiaan. Samassa hänen mieleensä juolahti, että lasi olutta maistuisi, ja hän kysäisi maistuisiko Mammallekin.
- Olen juonut jo kaksi tänä aamuna, sanoi Mamma. - Mutta yhdelle olisi vielä tilaa.


Valtavia jäätelötötteröitä, kananmuna-makkara-pekoni-leipä -aamiaisia, hanhea omenakastikkeella, mansikoita, viiniä, giniä ja persikkamehua. Vaatteetkin ovat sitruunan- tai, kuten yllä olevassa lainauksessa, keksinvärisiä. Oi ihanaa toukokuuta lukiessa tulee nälkä, koska Larkinit syövät niin paljon, ettei tarvitse lainkaan ihmetellä Mamman hersyävää miltei kaksi metriä leveää ja silti niin raikasta olemusta. Kirjaa lukiessa tulee myös äärimmäisen onnellinen olo: jos estoinen Charlie pystyy astumaan osaksi Larkinien arkea, niin totta kai minä ja me kaikki muutkin!

Periaatteessa Oi ihanan toukokuun voisi lukea hyvinkin kantaaottavana kirjana kaiken hauskuutensa ja hullun sydämellisyytensä alla. Larkinien elämä kaikessa verovastaisuudessaan noudattelee periaatteessa hyvin talousliberaristisia tai boheemin porvallisia arvoja, joita itse en iloisena veronmaksajana voi täysin allekirjoittaa, mutta jotka Bates kirjoittaa suoranaiseksi pienen ihmisen kapinaksi valtaapitäviä vastaan. Larkinit nimittäin nauravat koko brittihallinnolle ja luokkayhteiskunnalle. Tämä nauru tekee Oi ihanasta toukokuusta eräänlaisen veijariromaanin, vaikka kirja onkin ennen kaikkea perhekuvaus vailla vertaa. Toki naurun takaa voisi lukea monenlaisia merkityksiä, vakavia asioita ja yhteiskunnallisia epäkohtia. Ja kondiotionaalissa voisi pohtia vielä sitäkin, kuinka rohkea Batesin kirja aikanaan oli kuvatessaan niin kiihkeitä hämäränhetkiä sinivuokkometsikössä kuin sitä pilkkaa, jonka kohteeksi Bates kaupunkilaiset kirjoittaa, he kun eivät erota ankkaa naakasta, mutta tunnistavat sentään ruohon vihreäksi.

Lukiessani en kuitenkaan näitä yhteiskunnallisia merkityksiä miettinyt, ne tulivat mieleeni vasta suljettuani kirjan kannet. Annoin kirjan värikkään elämän ja Batesin kirjoittaman tarinan viedä iloisesti mukanaan. Oi ihana toukokuu on nimensä mukaisesti ihana eikä minulla ole siihen mitään lisättävää. Kaikki on kohdallaan: tarina ja miljöö, henkilöhahmojen rakentuminen riemastuttavan karikatyyrisiksi ja silti kehittyviksi ihmisiksi, sujuva sanailu ja ennen kaikkea tunnelma.

Ihmiseloon liittyy paljon ihanuutta ja kurjuutta. Larkinin perhe osoittaa, että kaiken voi kääntää voitoksi, aina ei tarvitse suorittaa ja nautinto takaa suurimman mahdollisen onnen. Oi ihana toukokuu on kirja, joilla on ehdottomasti paikkansa ainakin omassa kirjahyllyssäni. Oikeastaan voisin lukea kirjan tästä lähtien vaikka joka toukokuu - tai ainakin joka toinen tai kolmas vuosi ja suosittelen samaa kaikille muillekin. Voihan vaaleanpunainen samppanja, elämänilo ja satakielen laulu sentään!

****½

37 kommenttia:

  1. Oi, tämä on niin ihana! Sekä tv-sarjana, että kirjana. Voisinkin lukea kirjan pian uudestaan, sillä edellisestä lukukerrasta on jo vuosia :). Kiva, että tämä tuli taas esille arviosi myötä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, totta. Tämä on ihana molemmissa "formaateissa" ja suosittelen ehdottomasti kirjan uudelleenluentaa. Ainakin itse nautin täysillä.

      Poista
  2. Olen monesti ajatellut, että pitäisi lukea tämä kirjana. Taisin joskus jopa ostaa veljelleni tämän lahjaksi, ajatuksella, että voin sen sitten lainata, mutta en ole tullut kirjaan tarttuneeksi. Mulla on niin vahvana mielesä se ihana tv-sarja, että tuntuu hankalalta lukea tarina kirjana. Tosin kyllähän viimekuinen Monte Criston kreivi-kokeiluni osoitti, että kirjasta voi pitää,vaikka sarjaa fanittaisikin.

    Tämä kyllä kuulostaa juuri sellaiselta kirjalta, mitä minäkin kaipaisin tällä hetkellä. Tuntuu, että olen lukenut viime aikoina kaikkea vakavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amma, kyllä kirjasta voi pitää kovastikin, vaikka olisi ensin nähnyt tv-sarjan. Silloin kun Oi ihana toukokuu näytettiin telkkarissa ensimmäisen kerran 1990-luvulla, katsoin ensin sarjan ja luin sitten kirjan. Ihastuin välittömästi molempiin ja sama ihastuminen tapahtui nytkin (kirjaa kohtaan).

      Lue ihmeessä! :)

      Poista
  3. Oi muistan miten rakastin tuota kirjasta tehtyä televisiosarjaa,ja sehän oli myös sarja,josta alkoi Catherine Zeta-Jonesin elokuvaura. Kirjan voisi myös lukea,sillä sarja oli ihastuttava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yaelian, niinpäs olikin Catherine Zeta-Jonesin uran alkutöitä! Nyt tekisi kyllä mieli nähdä sarja uudelleen.

      Poista
  4. Tämä on aivan ihana kirja :) ihastuin valtavasti tv-sarjaan, joka taisi näkyä uusintana pari vuotta sitten. Juuri se hilpeys ja tietynlainen huoleton elämänasenne hurmasivat täysin. Voisikin olla uusintaluvun paikka :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, tämä on ihana. Sarjan olen nähynyt vain 90-luvulla, mutta toivottavasti se uusitaan taas. Tämä on sellainen kirja, jonka voi lukea uudelleen varmasti montakin kertaa.

      Poista
  5. Kirjaa en ole vielä lukenut, vaan olen tutustunut Larkineihin tv-sarjan myötä. Kirjoituksesi perusteella kirja vaikuttaa aivan yhtä hersyvän ihastuttavalta kuin tv-sarjakin, joten taidan etsiä sen käsiini ja tutustua perheeseen myös kirjallisesti :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katri, Larkinit ovat hauskaa väkeä sekä kirjassa että telkkarissa. Toivon, että ihan kaikki lukisivat tämän kirjan.

      Poista
  6. Oi, pitäisi itsekin lukea tämä! Sarja oli aikoinaan mainio ja Catherine Zeta-Jones niin ihana... :)

    VastaaPoista
  7. Tämä kirjoituksesi tuli kuin tilauksesta :) Juuri ajattelin, että seuraavalla kirjastoreissulla tartun tähän. Miten se onkin vain jäänyt lukematta.
    Ihanaa toukokuuta sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anu, hauska kuulla! Oi ihana toukokuu on hurmaava kirja, täynnä elämäniloa ja sellaista keväistä tunnetta. Minusta kirja on railakkuudessaan jotenkin niin suloinen.

      Kaunista toukokuuta sinullekin!

      Poista
  8. Tästä kirjasta tehty tv-sarja teki lähtemättömän suuren vaikutuksen minuun teininä 90-luvulla. En ole vieläkään toipunut, ja edelleen kuvittelen sydämeni sopukassa että pääsen vielä joskus muuttamaan Englantiin. Koska tottahan toki elämä siellä on pilkulleen niin kuin Larkinien maatilalla! Meinasin juuri hankkia tämän vaihteeksi äänikirjana alkuperäisellä kielellä, niin voisi toukokuisilla kävelyretkillä nautiskella. Ja hyvin sanottu tuo, että lukujumia voi yrittää parannella vanhoilla tutuilla suosikeilla. Itselläni oli vuoden mittainen (!!!) lukujumi, ja juuri tällä konstilla vaiva taittui. Nyt maistuvat Larkinit ja kaikki muukin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aura, muistelen että olemme joskus kirjoitelleetkin tästä yhteisestä Englanti-rakkaudestamme. Oi ihana toukokuu on omiaan aikaansaamaan kaipuuta Britanniaan, se on niin idyllinen, hulvaton, hauska ja kaunis. Olisi ihana kuunnella tätä äänikirjana.

      Poista
  9. Katsoin tästä osan tv-sarjana, mutta tajuan hyvin, miten ihastuttava ja lukujumia purkava teos tämä on. Voit toisaankin lukea tämän vaikka joka toukokuu. Minulla meni ensimmäistä kertaa huhtikuu ilman Axelssonin Huhtikuun noitaa. Ehkä osaan kirjan jo ulkoa;-)

    Onkohan nyt liikkeellä lukujumi vai nk. keväthuuma. En tiedä, mutta jotenkin ei rattaat pyöri kuten aikaisemmin. Puran itseäni nyt tämän illan leffalla ja dekkarilla.

    Oi ihanaa toukokuuta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, Huhtikuun noita on hieno kirja. Olen lukenut sen vain kerran (kesällä 2000, muistan tuon kirjan lukemisen ihan ihmeen tarkkaan), mutta olen suunnitellut lukevani kirjan uudelleen.

      Minulla on enemmän lukujumi kuin keväthuuma. Mikään keskinkertainen lukuromaani ei nyt vedä eikä huippuja ole näkyvillä, siksi aloin lukea yhtä tietokirjaa. Sekin auttaa lukujumiin. :)

      Ja dekkarit... No, minulle mieluiten tv-sarjana. Onneksi niitä riittää.

      Ihanaa toukokuuta sinullekin!

      Poista
  10. Minäkin luin kirjan tv-sarjan innoittamana silloin 90-luvun alkupuolella. Taisin kuitenkin pitää tv-sarjasta aika paljon enemmän kuin kirjasta. Jotenkin se maalaisidylli, englantilaiset aamiaiset ja hyväntuulisuus toimi minulle paremmin televisiosta katsottuna kuin luettuna.

    Lukujumiin vanhat suosikit ovat kyllä yleensä toimiva lääkitys :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, minä en tiedä, kummasta pitäisin enemmän. Tv-sarjan näin vain silloin 90-luvulla, mutta olisi mukava nähdä se uudelleen. Minulle englantilainen maalaisidylli toimii muodossa kuin muodossa - vaikka palapelinäkin! :)

      Poista
  11. Tämähän pitäisikin lukulistalle ottaa..Sarja on myös ihana tosin en siitä ole nähnyt kuin satunnaisia jaksoja. Nyt kyllä tekisi mieli nähdä tuo sarjakin. Yle voisi esittää toiveuusintana näin keväisin :)
    Tulimme tänään mökkimaisemiin viikonlopuksi. Helmihyasintit kukkivat valkovuokkojen keskellä, tuvassa katsellaan lätkää (en minä) ja tuli rätisee takassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna, luulen että pitäisit tästä kirjasta. Kannattaa lukea, jos vastaan tulee.

      Meilläkin oli perjantaina tuli takassa, tosin ihan täällä kotona. On se kotoisaa keväälläkin. Ja metsätä ovat nyt ihanan täynnä vuokkoja. <3

      Poista
  12. Sama kuin Liisalla, tv-sarja oli ihana, kirja ei niinkään napannut, mutta hyvä mieli tulee joka tapauksessa tämän perheen elämää ajatellessa. Ja taas syödään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arja, minun kohdallani molemmat toimivat. Mikäs sen mukavampaa kuin syöminen, lorvailu ja elämästä nauttiminen... :)

      Poista
  13. Minäkin nappasin Oi ihana toukokuun lukutukoksen purkamiskirjaksi. Ensi sivuilta lähtien hymyilyttää :) En olekaan kirjaa lukenut aiemmin, mutta tv-sarja on aivan ihana <3 Luin ainoastaan silmäillen arviosi, palaan sitten takaisin luettuani kirjan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villasukka, Oi, sinäkin luet tätä! Ihanaa. En nimittäin löytänyt yhtään blogiarviota tästä kirjasta, mutta toivottavasti saamme nostettua blogisavuja. :)

      Poista
  14. Tuo on kyllä aivan ihana kirja. Luin joskus 15 vuotta takaperin, pitäisi ottaa uusiksi, niin hyvälle tuulelle siitä tuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Calendula, kyllä tämä uudelleen lukeminen oli hyvä idea. Suosittelen!

      Poista
  15. Kiitos kaikista mukavista kommenteistanne. Palaan vastausten kera myöhemmin tämän viikonlopun aikaan!
    <3

    VastaaPoista
  16. Pakko mainostaa, mutta tämä menee tänä kesänä Salossa Salon teatterin kesäteatteriversiona!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että mainostit. Jos menet katsomaan, niin kirjoitathan esityksestä blogiisi. :)

      Poista
  17. tää kirja oli tv sarjana aivan loistava. varmasti kirjana saa vielä enemmän syvyyttä..
    kivaa viikonloppua sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. akiss, ei tässä kirjaversiossa(kaan) mitään varsinaista syvyyttä ole, mutta ihanaa luettavaa kevätmielelle. Suosittelen. Mukavaa sunnuntaita sinulle!

      Poista
  18. Tv-sarja oli tosiaan riemastuttava! Kirjaa en ole lukenut, mutta sarjasta jäi minullekin niin lämpimät muistot, että tämä pitäisi tosiaan pitää mielessä hyvänä kirjana sellaiseen tilanteeseen, kun kaipaa jotain valoisaa ja valostuttavaa lukemista. Ja ah, mitä ruokakuvausta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luru, olen samaa mieltä tv-sarjasta ja kirjanakin tämä on ilahduttava. Sopiva juuri tähän vuodenaikaan tai miksei synkkään talveenkin, silloin kun kaipaa valoa ja elämäniloa. :)

      Poista
  19. Minäkin huomasin noin viikko sitten jonkinlaista jumisuutta lukemisessa. Selailin kirjastokirjapinoa, eikä minun tehnyt mieli tarttua yhteenkään romaaniin. Yhtäkkiä mielessä välähti muisto Maria Gripen Varjo-sarjasta, jonka olen viimeksi lukenut joskus 12-14-vuotiaana. Kävin hakemassa kaksi ekaa osaa kirjastosta, ja kummasti alkoi taas lukeminen maistua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riina, nuo lapsuuden suosikkikirjat ovat yleensä parasta lääkettä lukujumiin - tai sitten tietokirjat. Minä luen mielelläni tyttökirjoja silloin, kun on vaikea aloittaa muuta uutta kirjaa. Ja Maria Gripe on sellainen kirjailija, jota pitäisi lukea uudestaan. :)

      Poista