perjantai 27. tammikuuta 2012

Kirjakuulumisia: Teoksen Teemestari sekä ilta Tammitalossa

Haaveissani lumi hehkui himmeää, valkoista valoa, kuin miljardit roihukärpäset olisivat pudottaneet siipensä ja maa olisi peittynyt niihin. Pimeys muuttui mielessäni läpikuultavammaksi ja kevyemmäksi kantaa, kun kuvittelin sen lumen hopeanvalkoista hohdetta vasten, ja ikävöin entismaailmaa, jota en ollut koskaan tuntenut. Kuvittelin vedenvalkeat taivaalle kuulaan lumen ylle, ja toisinaan menneet talvet kipinöivät unissani kesääkin kirkkaampina.

Kaunista, eikö vaan? Tuon tekstinäytteen ja hieman enemmänkin kuulin eilen Senaatintorin laidalla sijaitsevassa ravintola Sunnissa, jossa pidettiin Teoksen esikoiskirjailijan Emmi Itärantan tiedotustilaisuus. Englantilaishenkisen teehetken aikana kuulimme muun muassa Leena Krohnin ja Johanna Sinisalon mietteitä kirjallisuudesta, scifin ja fantasian - syystäkin! - vaikeasta lokeroitavuudesta ja pitkästä historiasta sekä ennen kaikkea pääsimme tutustumaan Itärannan romaaniin Teemestarin kirja.

Minä kiinnostuin Teemestarin kirjasta heti silloin, kun sain käsiini Teoksen uutuusluettelon. En ole suuri dystopioiden ystävä (Margaret Atwoodin jotkut teokset tekevät poikkeuksen), mutta olen aina ollut sitä mieltä, että hyvä kirjallisuus ylittää monet genrelajit ja sellaisen kuvan sain nytkin. Teemestarin kirja kertoo ajasta jossain kaukana tulevaisuudessa. Maapallo ja tietenkin koko ihmiskunta ovat käyneet läpi jonkinlaisen luonnonkatastrofin, jonka seurauksena vesivarannot ovat huvenneet ja vettä säännöstellään diktatuurin ikeen alla. Teemestarien sukupolvien ajan pitämät päiväkirjat kuitenkin kertovat menneistä ajoista. Noria on teemestarien sukua ja tulee hänen aikansa ottaa vastaan teemestarin arvo sekä samalla siihen kuuluvat salaisuudet. Teemestarien kirjaa luonnehditaan pelottavaksi ja uskottavaksi kuvaukseksi mahdollisesta tulevaisuudestamme sekä samalla kielellisesti kuulaaksi ja tarkaksi.

Aloittelin kirjaa eilen bussissa ja ihastuin. Tarina vie mukanaan, kieli on erinomaista ja tunnelma kiehtova. Tulen siis kirjoittamaan Emmi Itärannan Teemestarin kirjasta blogiarvion sitten aikanaan, mutta nyt haluan vielä tunnelmoida lumisessa Helsingissä. Ravintola Sunnin ikkunoista oli nimittäin upeat näkymät kohti talvista Tuomiokirkkoa:



Teemestarin kirjaa koskevasta tiedotustilaisuudesta minun sekä muutaman muun kirjabloggajaystävän tie vei kohti Tammitaloa, jossa pääsimme mukaan Tammen tilaisuuteen. Hyvää, kotimaista ruokaa nautittuamme mukava ilta vierähti kuin siivillä kirjoja katsellen ja tuttuja kirjailijoita bongaillen.

Tammen kevät lupailee taas kerran erinomaista kirjallisuutta. Lempeästi huvittuneena huomasin tämän tammikuuni olleen melko tammipainotteinen, sillä olen ehtinyt lukea Tammen kevätkirjoista jo kolme: Emma Donoghuen mukaansatempaavan lukuromaanin Huoneen, Haruki Murakamin minulle parhautta edustavan Norwegian Woodin sekä Johan Bargumin taidokkaan Syyspurjehduksen. Ja ei, tammipainotteisuuteni ei ole mitenkään kirjablogillisesti järjestetty juttu, vaan minua kaikkein eniten kiinnostaneet Tammen kirjat vaan sattuivat ilmestymään juuri heti vuoden alussa.

Toki - tai tietenkin - Tammella on paljon, paljon muutakin kiinnostavaa kevätohjelmassaan. Sinisen linnan kirjaston Maria esimerkiksi kirjoitti Merete Mazzarellan Ainoista todellisista asioista, jonka haluan jossain vaiheessa lukea. Anni M taas on englanninkielellä lukenut huhtikuussa suomeksi ilmestyvän Jennifer Eganin Aika suuren hämäyksen, joka sekin vaikuttaa raikkaalta ja kiehtovalta. Ja onhan Tammen valikoimassa ilmestymässä vaikka mitä muutakin, muun muassa lukuisa määrä dekkareita, ihania lastenkirjoja sekä Kinuskikissana tunnetun Sini Visan leivontakirja.

Tänään aamulla kotona katselin kirjahyllyämme. Monissa blogeissa on aina ajoittain ollut puolittain leikkimielistä "kisaa" siitä, onko  itse kukin bloggaaja enemmän Otavan Sinisen vaiko Tammen Keltaisen ystävä. Minä kiinnostun yleensä välittömästi kummankin laatukirjaston tarjonnasta. Sinisestä voisin lukea varmaan minkä tahansa teoksen, valikoimaltaan suuremmassa Keltaisessa on tietenkin teoksia moneen makuun, mutta niin vain on, että meillä kotona alkaa Keltaista olla kapea kirjavitriini täynnä.

Kiitos Teokselle ja Tammelle sekä blogikollegoille torstai-iltapäivän ja illan mukavasta kirjatunnelmasta! Jokaiselle blogini lukijalle ihanaa viikonloppua. Meillä taitaakin nyt perjantaina olla kunnon karkkipäivä, sillä kun minä pääsin kirjatapahtumiin, pääsi eskari-ikäinen esikoiseni oikealle unelmaretkelle Fazerin karkkitehtaalle ja tuomisina kotiin oli tietenkin karkkia Panttereista Susu-paloihin sekä hedelmäkarkkeihin. Oli kassissa hieman leipääkin, ettei ilta mene ihan sokerihumalassa. :)

30 kommenttia:

  1. Kiitos taas reportaasista, näistä on kiva lukea :)

    Minä odottelen tuota anni.M:n lukemaa Aika suurta hämäystä, mutta ajattelin taklata kirjan englanniksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä. :) Mietin aina, että kirjoittaisinko näistä blogiini vaiko en ja teen sen hieman vaihtelevasti. Eilinen päivä oli kiva.

      Egan on kyllä ehdottomasti sellainen kirjailija, jonka teoksiin kiinnostaisi tutustua.

      Poista
  2. Tämä oli kivaa luettavaa! Teemestari kuulostaa mielenkiintoiselta luettavalta, pelkkä nimi herätti jo ajatuksen kaivaa esiin ne vähän paremmat kupit ja se paras tee ja pitää pieni perjantainen teeseremonia. :)

    Minäkin olen vähän mietiskellyt tuota Jennifer Eganin kirjaa ja makealle persona ihmisenä voisi Kinuskikissan kirjakin olla paikallaan...

    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla. :) Mitä Teemestaria eilen aloittelen, niin vaikutuin kyllä lukemastani. Minäkin pidän kirjan nimestä, se huokuu jotain rauhallista ja ikiaikaista.

      Kinuskikissan kirjaa ei tarvitse kuin ajatella ja heti tekee mieli leipoa! Olen niin ikään perso makealle.

      Sinulle myös hyvää, talvista viikonloppua!

      Poista
  3. Tuo ravintola Sunn on kyllä upealla paikalla, mutta viimeksi siellä käydessäni sain aivan luvattoman huonoa ruokaa, toivottavasti ei kertonut talon tasosta yleensä, vaan pelkästään annoksestani.

    Dystopian ystävä en ole minäkään, joten mitä suurimmalla todennäköisyydellä Teemestari-kirja jää lukematta, mutta mainitsemistasi kirjoista Mazzarella ja Norwegian Wood varmasti hyppäävät lululistalle.

    Oikein hyvää viikonloppua, Katja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kurja kuulla että olit saanut huonoa ruokaa Sunnissa. Itse en osaa sanoa ruoasta mitään. Teen kanssa tarjoillut skonssit olivat miltei taivaallisen ihania, pikkuleivokset maukkaita & kauniita. Vain kurkkuleivät olivat aika tavallisia. Miljööhän on ihana.

      Norwegian Wood on hieno romaani ja Mazzarella tosiaankin kiinnostaa kovasti. Minä innostuin Teemestaristakin, koska se tuntuu dystooppisuudestaan huolimatta kiehtovalta.

      Hyvää viikonloppua myös sinulle!

      Poista
  4. Mukavia kirjallisia tilaisuuksia:)Ja olen ihan blogisi innoittamana viime päivinä kirjakaupoissa hypistellyt Murakamin kirjoja (englanniksi) Tosin sitten ostin jonkun toisen kirjan...Mukavaa viikonloppua! Ja esikoisesi varmaankin nautti Fazerilassa vierailusta;minä pääsin sinne vasta aikuisena!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että jo hypistelit Murakamia. Sitten kun päädyt ostamaan, suosittelen Norwegian Woodia. :)

      Minä en ole vielä koskaan päässyt käymään Fazerilassa, mutta oli se ollut melkoinen elämys lapsille. Olivat kuulemma saaneet syödä tehtaallakin karkkeja. Kysyin, että miten päiväkodin lounas oli maittanut retken jälkeen, niin kuulemma hyvin, ihme ja kumma kyllä.

      Poista
  5. Huomasin saman "Tammipainotteisuuden" omassa blogissani (olen lukenut samat kuin sinä paitsi Murakamin sijasta Mazzarellan), mutta en minäkään ota asiasta stressiä kun noita kiinnostavia nyt sattui ilmestymään Tammelta tammikuussa (!)

    Kiva kuulla tuosta Teemestarin kirjasta (ja skonsseista! :P), olisin luullut sitä teeaiheiseksi tietoteokseksi... :)

    Kiitos seurasta itsellesikin! (Luulin ensin, että tuo kirjahyllykuva on sieltä Tammitalon "Keltainen kirjasto" -neukkarista!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me olemmekin lukeneet paljon samoja kirjoja. Ja minä aion lukea Mazzarellankin jossain välissä. Tammi tosiaankin julkaisu erinomaisia kirjoja heti tammikuussa. Tuntuu, että monilla muilla ne kiinnostavimmat ilmestyvät joskus maaliskuussa. Mutta hyvä näin.

      Teemestarin kirjan voisi tosiaan kuvitella vaikkapa historialliseksi tietoteokseksi, tai ehkä historialliseksi romaaniksi?

      Kiitos seurasta sinulle! :)
      (ja hih, tuo kuva on tosiaankin meiltä kotona)

      Poista
  6. Paljon on taas teillä tapahtumia, ja mielenkiintoisia, ollutkin. Ja kyllä Helsinki ja Senaatintorin ympäristö on varmaan kaunis lumiasussaan.
    Hyvää viikonloppua ja lukuhetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Senaatintorin ympäristö on ihana. Kruununhaan talot, Senaatintori itse, Kauppatori ihan kulmilla, satama, Katajanokka... Siellä kelpaa kyllä kävellä.

      Mukavaa talviviikonloppua sinne. Älkää paleltuko!

      Poista
  7. Mukava oli kuulla kirjallisista tilaisuuksista ja Teemestarin kirja kiinnostaa edelleen kovasti.

    Esikoisella oli varmasti ihanaa Fazerilla :) Minulla meni aikoinaan ala-asteen luokkaretki Fazerille sivu suun, sillä sairastuin juuri edellisenä päivänä kuumeeseen - luultavasti silkasta odotuksen jännityksestä. Lapsena minulle kävi aina välillä niin, että innostunut jännitys purkautui sairastumisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaiset tilaisuudet ovat mukavaa vaihtelua. Teen töitä kotoa käsin ja siksi on aina ilo päästä ihmisten ilmoille - kirjat yksi parhaista syistä lähteä liikenteeseen. :)

      Voi harmi sinun lapsuusmuistoasi siitä, että et päässyt Fazerille. Minä en ole koskaan sinne päässyt, mutta muistan miten meillä oli Savossa huhuja helsinkiläislapsista luokkaretkellä Fazerilla karkkia syömässä.

      Poista
  8. Oi, tuo Teemestari houkuttaa täälläkin! Ja ihanaa että teillä oli ihanaa, toivottelee kateellinen maaseutuasukki! XD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teemestari on oikeasti aika hyvä! Olen nyt noin puolivälissä kirjaa. Ja kulkaas hyvä maaseutuasukki, minä olen kateellinen kaikille pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville. Haikailen koko ajan paluumuutosta Väli-Suomen korkeuksille. Kirjatapahtumat täällä ovat ihania (!), mutta minä olen pikkukaupungin tyttö.

      Poista
  9. En missään mielessä yritä painostaa, mutta odottelen tässä arviotasi Teemestarin kirjasta. :) Mukava nähdä mitä muut ovat tuosta mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei missään nimessä tullut minkäänlaista painostusoloa. :) Minä olen nyt lukemassa kirjaa noin puolivälissä. Uskon lukevani tänään loppuun, mutta blogiteksti saanee hieman odotuttaa, koska pikkulapsiperheessä on aina kaikenlaista ohjelmaa viikonloppuisin. Luulen ehtiväni kirjoittaa sunnuntaina tai maanantaina. Toistaiseksi olen pitänyt kirjasta aika lailla. Etenkin esikoiseksi se on vahva.

      Poista
  10. Vau mitä ohjelmaa sinulla on ollut ja vielä niin kauniissa ympäristössä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosi mukavia tilaisuuksia. Senaatintorin ympäristö on aina niin kaunis. Tykkään Krunikan taloista ja tunnelmasta.

      Poista
  11. Kuulostaa erinomaisen mielenkiintoiselta tilaisuudelta. Pitelen juuri Teemestarin kirjaa kädessäni ja aion aloittaa lukemisen heti tämän kommentin jälkeen. Myös Huone ja Mazzarella odottavat yöpöydällä. Ehkä se tästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitähän olet pitänyt Teemestarin kirjasta? Minä luin kirjan eilen loppuun ja pääosin tykkäsin. Koetan kirjoittaa kirjasta huomenissa, kun tänään en taida ehtiä. :)

      Poista
  12. Tuo englantilaishenkinen teehetki kuullosti ihanalta ja ympäristö, nyt on niin kauniit talvimaisematkin.
    Katsoin Merete Mazzarellan haastattelun tv:stä, kiinnostava henkilö. Yhden kirjan olen häneltä lukenutkin, mutta siitä on vuosia.Huone kirjasta luin pienen lyhennelmän, joka oli Olivian välissä. Vaikuttavaa ja kaunista, mutta en tiedä, ehkä en kuitenkaan halua lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo teehetki oli oikein kiva. Pidän ylipäätään kahviloissa istumisesta ja kun tuon Itärannan tiedotustilaisuudesta oli tehty vielä hieman englantilaistyylinen, niin mikäs sen parempaa. :)

      Minäkin olen lukenut vain yhden Mazzarellan kirjan, mutta haluaisin lukea enemmän. Huone ei ollut mielestäni niin kauhean hyvä, mutta moni on tykännyt todella paljon.

      Poista
  13. Teemestari kuulostaa kyllä houkuttelevalta! Mutta ekana on pakko lukea nykyistä lukupinoa pienemmäksi...

    Sunnissa olen kerran käynyt syömässä ja silloin ruoka oli kyllä oikein hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinunkaan lukupinosi ei varmaan ole ihan pienimmästä päästä! :) Minäkään en ajatellut aloittaa Teemestaria ihan vielä, mutta kirja tempaisi mukaansa jo bussissa, kun illalla palasin Tammelta. Vahva esikoinen ja aika omaperäinenkin.

      Mukava kuulla sinun saaneen hyvää ruokaa Sunnissa. Tuon teehetken perusteella miellyin paikkaan ja haluaisin sinne lounaalle tai vaikka aamiaiselle.

      Poista
  14. Kivalta illalta kuulostaa ja näyttää =) Toivottavasti nähdään taas joskus jossain illassa.

    Mulla on Murakami juuri aloitusta vailla valmiina odottamassa. Mietin, että meniskö nukkumaan ja olisi pirteänä aloittamassa työviikkoa, vaiko...

    Palailen sitten Murakami-tekstiisi. Huomasin, että sulla oli se jo joku aika sitten. En uskaltanut lukea arviotasi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tosiaan nähdään. Jospa tässä kevään mittaan olisi taas uusia kirjatilaisuuksia. :)

      Saa nähdä, mitä pidät Murakamista. Ihan jännittää, koska minulle Norwegian Wood oli ehdottomasti "kuukauden kirjani".

      Poista
  15. Kiitos seurasta molemmissa tilaisuuksissa. <3 Ihania kuvia sait!

    Teehetki oli kaikin puolin nautinnollinen, ja Itärannan lukema ote kirjasta kuulosti todella kauniilta. Hieman luulen, ettei varmasti upea Teemestari ole kuitenkaan minulle sopiva kirja, mutta aion antaa sille mahdollisuuden. :)

    Minä muuten jonkun "sinikeltaisen" keskustelun jälkeen laskin oman hyllyni saldon, ja todella hämmästyttävästi ainakin tuolloin sinistä ja keltaista oli siellä lähes yhden teoksen tarkkuudella juuri saman verran!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi. Molemmat tilaisuudet olivat tosi kivoja, kuten kirjajutut oikeastaan aina. <3

      Mahdollisuus kannattaa aina antaa. Teemestarin kirja on omalla tavallan hyvin rauhoittava, vaikka on siitä toki omat kritiikin paikkansakin.

      Jännä juttu tuo sinun Sinisten ja Keltaisten kirjojesi tasavertainen määrä. Mutta mikäs siinä, laatukirjoja, hyvää lukemista. :)

      Poista