tiistai 30. elokuuta 2011

Elokuun luetut & kirjalöytöjä ullakolta sekä kesämatkoilta


Älkää säikähtäkö! Toivottavasti jaksatte ja kestätte lukea listoja. Päästän sisäisen listahirmuni valloilleen esittelemällä ensin elokuussa lukemani kirjat ja sen jälkeen syvennyn kesäni niihin kirjahankintoihin, jotka ovat peräisin muualta kuin kotimaisista (uutuus)kirjakaupoista. Paras paikka löytää kirjoja taitaa olla mummolan, lapsuudenkotini, vintti!

Elokuu oli varsin hyvä lukukuu. Luin kaikkiaan 11 sellaista kirjaa (12. on kesken, mutta ehdin kirjoittaa siitä aikaisintaan torstaina), jotka toin blogiini. Joukkoon mahtuu niin lastenkirjoja, runoja, tyttökirjaklassikko kuin koti- ja ulkomaisia romaaneja. Elokuu oli siitä ihmeellinen lukukuu, että muutamaa poikkeusta lukuunottamatta lukemani kirjat yllättivät minut erinomaisuudellaan. Upeita olivat niin William N. päiväkirja, Naurujen maa, Syykesä, Kolmas sisar kuin Katariinakin. Suurimmaksi suosikikseni nousee kuitenkin Helmi Kekkosen Valinta, joka on täysin minun mukavuusalueellani oleva romaani.

Kristina Carlson: William N. päiväkirja (2011)
Jonathan Carroll: Naurujen maa (2005/1980)
Katja Krekelä: Romisko (2011)
Aulikki Oksanen: Kolmas sisar (2011)
Helmi Kekkonen: Valinta (2011)
Mary Marck: Toverien kesken (1933)
Johan Bargum: Syyskesä (1993)
Anni Sinnemäki: Aleksis Kiven katu (2009)
Camilla Läckberg: Merenneito (2011/2008)
Hannu Hirvonen & Pia Sakki: Rakastunut krokotiili (2011)
Marisha Rasi-Koskinen: Katariina (2011)

Kesällä ehdin niin lomailla, tehdä töitä, pohtia ja osin tehdä päätöksiäkin uusien urasuunnitelmieni suhteen sekä tietenkin bongailla kirjoja sieltä sun täältä! Heinäkuisilla matkoillamme Tukholmaan, Itä-Suomeen ja Pohjanmaalle pyrin suuntaamaan katseeni aina sinne, missä kirjoja on. Ihanassa Junibackenissakin toki kyynelehdin tälläkin kertaa satujunassa, mutta viime kesältä osasin odottaa kirjakauppaan pääsyä. Ja kyllä se oli sen arvoista. Junibackenin kirjakaupasta mukaani tarttuivat kaksi ylläkuvattua kirjaa sekä epälindgrenmäinen kuorma-autokirja pojalleni ja Pikkuisen Lotan possunallepehmo tyttärelleni. Niin ja tietenkin Junibackenin polkakarkkeja Marikki-kuvallisessa rasiassa ihan vain itselleni. :)

Astrid Lindgrenin ja Bo-Erik Gybergin kirja På Rymmen med Pippi Långstrump (1971) pohjautuu kokopitkään elokuvaan Peppi Pitkätossu karkuteillä. Tarina on varmasti monille tuttu. Siinä Tommi ja Annikka karkaavat kotoa ja saavat seurakseen Pepin. He kulkevat ympäri ihanaa kesäistä Gotlantia, tapaavat niin kulkurin, maatilan eläimiä kuin poliisinkin. Retki on sopivan jännittävä, turvallinen ja ennen kaikkea peppimäinen. Lindgrenin tarina on ihana, mutta elokuvaa tuntemattomille se ei anna samanlaisia elämyksiä kuin Peppi-romaanit. Gybergin valokuvat ovat peräisin elokuvan filmausajalta ja ne ovat kertakaikkisen ihania. Lapsinäyttelijät Inger Nilsson, Maria Persson ja Per Sundberg ovat ainoat oikeat Peppi, Annikka ja Tommi. Minun mielestäni tämä kirja on melkeinpä pakollinen ostos kaikille Junibackenissa tai haaveitteni Visbyssä vieraileville Lindgren-faneille.

Toinen Junibacken-löytöni on Astrid Lindgrenin ja Marita Törnqvistin kuvakirja Sagoresan. Från Junibacken till Nangilima (2006, Lindgrenin teksti ilmeisesti vuodelta 1996). Se vie lukijansa samalle matkalle kuin Junibackenin satujunakin, joten kirja toimii parhaiten matkamuistona. Se toki toimii myös Lindgrenin muutamien keskeishahmojen esittelyteoksena. Kirja alkaa Marikista ja Liisasta kellarin katolla, kulkee Vaahteranmäen Eemelin puu-ukkojen kautta Katto-Kassisen sotkuiseen kotiin, kurkistaa Pekka Peukaloisen miniatyyrimaailmaan, näyttää Ronjan ja Birkin ystävyyden voiman sekä itkettää Veljeni Leijonamielellä. Tämäkin teos on yksinkertaisesti ihana, joskin Ilon Wikland-fanina kaipasin hänen kuvitustaan. Törnqvist on kuitenkin ollut luomassa koko Junibackenin visuaalista ilmettä ja suoriutuu hyvin.


Ja nyt vihdoin sinne mummolan vintille. Kolmas kirjalistaukseni on pitkä, toivottavasti kestätte ja jaksatte lukea. Olen aina rakastanut ullakkojen tunnelmaa. Lapsena kiipesin usein oman mummolani, suuren maalaistalon vintille lukemaan niin vanhoja tyttökirjoja, äitini ja tätini keskikouluajan oppikirjoja, serkkuni 70-luvun Aku Ankkoja ja mitä vain, jopa vanhat Seura-lehdet kelpasivat. Mummolan vintti oli parasta, mitä kesäaikaan tiesin mansikkamaidon ohella. Nyt omassa lapsuudenkodissani, 70-luvun tiilitalossa, on vintti kaikenlaisia aarteita pullollaan. Tein heinäkuussa löytöjä mm. vanhojen Ystäväni-kirjojen sekä lapsuuteni suosikin, Dingo-yhtyeen, fanituotteiden maailmaan, mutta kotiin kannoin vain kaunokirjoja (kiitos, äiti ja isä!). Olen nyt muun muassa näiden kirjojen onnellinen omistaja tai pitkäaikaislainaaja:

P.G. Wodehouse: Ville Valloittaja (en ole lukenut Wodehousea, joka on mieheni suursuosikki)

Annikki Setälä: Karhunkierros (romantiikkaa?)

Kirsti Heporauta: Koulukodin tyttö (muistan tästä vain tunnelman)

Anni Swan: Tottisalmen perillinen (klassikko, olen lukenut, muttei niin rakas kuin Iiris rukka tai Sara ja Sarri)

Rebekka Räsänen: Musta lammas lyö päänsä seinään (olen lukenut, mutten muista kirjasta mitään)

Mary Marck: Toverien kesken (linkki arviooni)

Betsy Byars: Joutsenten kesä (70-lukulainen amerikkalainen  nuortenkirja Sarasta, joka kehitysvammainen pikkuveli katoaa. Luin lapsena, haluan lukea uudestaankin.)

Eeva Tenhunen: Nuku hyvin, punahilkka (nostalgiakirja ja dekkari itäsuomalaisesta koulumaailmasta, tulen lukemaan tämän syyspimeillä)

Gunnar Mattsonin Prinsessa jäi vielä lapsuudenkotiini ja taidan lukea sen siellä syyslomallani.

Kesän kirjalöytöni eivät lopu mummolan vintille, vaan asioin myös esimerkiksi Tyttökirjaklassikot-verkkokaupassa (mm. Virtasen Ruusunen ja Tapaamme Seljalla, Marita Lingvistin Mariella-kirja, joista lisää myöhemmin), ilomantsilaisella maatilalla (Tuletko sisarekseni) sekä tietenkin automatkojen taukopaikoilla (mm. Muumien kielikoulua ja Joel Haahtelaa). Lisäksi kuvassa näkyy vielä ystäväni minulle ostamat Fredrikssonin Anna, Hanna ja Johanna sekä useammankin kerran lukemani Otavan Priska. Kiitos, H!

Nyt päätän miltei megalomaanisen listapostaukseni tähän. Onko mikään hankkimistani tai löytämistäni kirjoista sinulle tuttu? Haluaisitko lukea jonkun tai osaatko suositella jotain noista löydöistäni? Ja mitkä ovat sinulle parhaita kirjojen löytöpaikkoja? Ja oletko sinäkin kirjahamsteri?

28 kommenttia:

  1. Täällä kirjahamsteri pahinta lajia ilmoittautuu :)!
    Tuttuja ovat ainakin Tottisalmen perillinen (omistan koko Swanin sarjan), Eeva Tenhusen Punahilkan olen lukenut aikoja sitten, kuten muunkin tuotannon. Virtaset kaikki tietysti myös. Otavan Priska on omassa hyllyssä nuoruuden peruja. pitäisikin lukea taas. Anna,Hanna ja Johanna on mysö luettu ja pidetty.

    VastaaPoista
  2. Kirjahamsteri täälläkin:) Ja meilläkin on lapsuudenkodissani mahtava vintti ja alakerran kirjahyllytkin pursuilevat isäni, tätieni ja mummoni kirjoja! Löydöistäsi minulle on tuttu Tottisalmen perillinen. Toverien kesken odottaa lukijaansa, niin kuin aiemmin oli puhetta. Eeva Tenhuselta olen lukenut kotipaikkakunnalleni Pielavedelle sijoittuvan dekkarin, jonka nimeä en nyt saa päähäni.

    VastaaPoista
  3. Yksi rohmuaja lisää. En edes kehtaa blogissa kertoa, mitä kaikkea on tullut ostettua :D

    Hyviä löytöjä sulla. Ville Valloittajaa en minäkään ole lukenut, mutta sen verran Wodehousea kuitenkin, että uskon sen olevan hauska. Tottisalmen perillinen on minulla vieläkin lukematta...

    VastaaPoista
  4. Hei Katja ja mainio postaus! Olisipa ihanaa päästä jonnekin vintille penkomaan, mutta muistan kyllä lapsuudestani näitä penkomispaikkoja. Kirjahamstraaja pahimmasta päästä olen, no ei vainenkaan, mutta tänään olen juuri järjestellyt kirjojani ja lähden varmaan jotain kirppareita kiertämään...

    Noista listaamistasi kirjoista, että luin tuon Koulukodin tyttö tänä kesänä ja se oli ihan kiinnostava ajankuvaus aiheesta, josta ei paljon siihen aikaan kirjoitettu ainakaan nuortenkirjoja. Luen muuten parhaillaan Räsäsen Musta lammasta (eka osa) ja nämä kummatkin kirjat kuuluvat projektiini.

    Tuo Tenhusen dekkari muuten alkoi kiinnostaa, pitääpä laittaa muistiin.

    Kiitos Katja!

    VastaaPoista
  5. Kirsi: Hauskaa, että meitä hamstereita riittää! Voi, kun riittäisi hyllytilaakin kotona... Tenhusen Punahilkka on minulle kirja, jonka luin nuorena useammankin kerran. Se on jotenkin ahdistava, pelottavakin, mutta silti pikkukyläkuvauksessaan tuttu. Nyt haluan lukea sen uudelleen, mutta vasta loka-marraskuussa, koska eikös kirjakin sijoitu niille maille?

    Amma: Arvasin, että sinäkin hamstraat kirjoja! <3 Oman suvun kirjoista löytää usein vaikka mitä aarteitä. Voisiko se Pielavedelle sijoittuva dekkari olla Kuolema savolaiseen tapaan?

    Maija: Ja sinäkin! :) Minäkään en yleensä esittele ostoksiani tai löytöjäni, mutta nyt halusin tuoda muutamia kesäkirjoja esille tällaisena koontina.

    Minä tykkään Jeeves-televisiosarjasta ja mieheni rakastaa Wodehousen kirjoja. Ville Valloittaja on hänellekin uusi tuttavuus. Koetan lukea sen tässä joskus. :)

    VastaaPoista
  6. Sara, olitkin samaan aikaan koneella. Minä olen huono kirpparikiertäjä, mutta vintit ja antikvariaatit ovat ihania. Niissä on oma tunnelmansakin.

    Tuo Koulukodin tyttö on varmasti ollut omana aikanaan hyvin harvinainen kirja. En ole lukenut ihan uusinta nuortenkirjallisuutta, mutta 80-luvullahan koulukotikuvauksia alkoi tulla ainakin Taru Väyrysen (Mäkisen) kirjoissa. Ja hauskaa, että luet Räsästä! Toivottavasti kirjoitat hänen kirjoistaan blogiisi.

    VastaaPoista
  7. Tunnustan olevani kirjahamsteri, olen aina ollut ja tulen olemaan. Lukemisessa on välillä ollut hiljaisempia jaksoja, mutta nyt lukemisintoni on taas päässyt valloilleen, kiitos näiden ihanien kirjablogien!
    Kirjoissa oli useampia tuttuja, mutta erityisen mieleen jäänyt lukemani kirja on tuo Anna, Hanna ja Johanna. Olen lukenut kirjailijalta myös Simon nimisen kirjan ja siitäkin pidin.
    Tenhusen Kuolema savolaiseen tapaan on tuttu, mutta tuo mainitsemasi kirja sopisi varmaan syysiltaan :)
    Me ei olla käyty Junibackenissa, mutta kirjoituksesi perusteella taas innostuin, tokaluokkalaisemme ainakin innostuisi...josko viikon syysloman aikana sinnekin. Tuo Marikki-polkkakarkkirasia on suloinen. T. Marikki-fani

    VastaaPoista
  8. Johanna: Ihana kuulla kirjablogien lisänneen lukemistasi. Minä olen aina ollut kova lukemaan, mutta huomasin tässä hiljattain, että kirjabloggaaminen on tehnyt minusta miltei himolukijan! :)

    Odotan jo kovasti tuon Annan, Hannan ja Johannan lukemista sekä Tenhusen uudelleenlukemista. Muistan kyllä edelleen, kuka kirjassa on murhaaja, mutta haluan silti palata tuon kirjan pimeän marraskuun tunnelmaan.

    Junibacken on ihana! Uskoisin, että tokaluokkalainenkin viihtyisi siellä hyvin. Meillä ihan kaikki jutut eivät avautuneet eskarilaiselle vielä toisellakaan käyntikerralla ja aiomme mennä Junibackenbiin taas joskus.

    Marikki on ihan paras. <3

    VastaaPoista
  9. Kuten tiedätkin, pahemman laatuinen kirjahamsteri täällä moi ;)

    Voi että kun olisikin lähipiirissä edes joku tuollainen ullakko, jonne kiivetä tekemään kirja- ja niitä muitakin ihania löytöjä. Mutta itse pääosin lapsuuteni kerrostaloissa asuneena, ei tuollaisia ole, edes mummoloissakaan.

    VastaaPoista
  10. Mikään noista löytämistäsi kirjoista ei ole minulle ennestään tuttu. Itse taidan löytää parhaimmat kirjat kirpparikierrosten lomassa. Divareistakin olen joitain löytänyt. Tänään tarttui kirpparilta mukaan Mauri Kunnaksen Koiramäen joulukirkko kirja kahdella eurolla!

    Taidekirjoja hamstraan varmaan jo liikaakin,pitää miettiä tarvitsenko jotain TODELLA täyttämään kirjahyllyäni.Niistä kun ei malta luopua,ainakaan vielä; "voi tarvita opinnoissa". Ja osaa olen tarvinnutkin.

    VastaaPoista
  11. Oi, ihania vinttilöytöjä. Voin kuvitella (kuvastakin päätellen) ne ihanat nostalgiakannet, repsottavat sivut (joka tietysti kertoo vain siitä, että kirjoja on luettu ja rakastettu) ja vanhan kirjan tuoksu!

    Tänä kesänä en ole onnistunut kovin paljoa kirjahamsteroimaan, mutta yleensä parhaat kirjalöydöt teen kirpputoreilta. Minulla kun ei ole esimerkiksi isovanhempia ollut enää elossa kahteenkymmeneen vuoteen, joten eipä ole mitään ihanaa aarrevinttiäkään! Itse asiassa ajattelin huomenna käydä kahdella eri kirppiksellä. Pidä peukkuja, että löydän jotain ihanaa ;--)

    VastaaPoista
  12. Täälläkin yksi kirjahamsteri. Ihania löytöjä olet tehnyt. Kunpa itsekin pääsisin vinttejä tutkimaan. Itselleni tutuin on Eeva Tenhunen, jolta olen lukenut kaikki kirjat. Hän kuuluu kotimaisiin dekkarisuosikkeihini. Harmi ettei häneltä ole ilmestynyt mitään sitten 80-luvun.

    VastaaPoista
  13. Kirjojen hamstraus on minullekin niin tuttua. Tosin olen nyt oppinut hiukan kierrättämään eli olen antanut jonkin verran omia kirjoja pois tai viennyt kirpparille myytäväksi. Mutta tilalle olen tietenkin ostanut kirjoja kirpparilta ja Adlibriksestä... Ja nyt kesällä saatiin vino pino ruotsinkielistä kirjallisuutta niiltä kesävierailta.

    Ihania löytöjä olet tehnyt. Ja kuvat ovat taas kerran huippuhyviä. Sulla on kyllä visuaalista silmää ja näkemystä. <3

    VastaaPoista
  14. Minä en tunnustaudu hamsteriksi, mutta vanhempani ovat pahimman luokan kirjahamstereita. Lainaankin aika suuren osan luettavista kirjoistani vanhempien hyllyistä.

    Pieni kirjakeräilijä minussakin asuu siinä mielessä, että olen hankkinut hyllyyni aika paljon lapsuuden tyttökirjasuosikkejani. Niitä olen hankkinut pikkuhiljaa erityisesti Antikka.netistä. Hankintaprosessia hidastaa se, että kirjoissa pitää tietysti olla juuri ne Oikeat Kansikuvat, lapsuudesta tutut.

    Hankinnoistasi monikin on tuttu, mutta erityisesti sykähdyttää Priska, se on minulle erittäin tärkeä kirja.

    VastaaPoista
  15. Katja, nimi ainakin sopisi... minun täytyy nyt selvittää tämä asia. En edes muista mitä siinä tapahtui, tai no sitä mitä nyt dekkareissa yleensä tapahtuu, mutta muistan vain lukeneeni sen!

    VastaaPoista
  16. Mattsonin Prinsessan olen lukenut. Siitä on jäänyt minuun jälki, joten ei liene mitään tyhjää lööperiä. Pitäisi lukea uudestaan.

    Muuten olivat tuttuja vain Tottisalmen perillinen ja tämän vuoden kuumin dekkari Merenneito.

    Olen hillitön kirjahamsteri, mutta rankaisen itseäni sitten lahjoittamalla kirjoja pois/kiertoon. Pidän kiinni vain muutamista kirjailijoista, joita oikein kerään, taide- ja runokirjoista sekä...no en oikeastaan muista.

    VastaaPoista
  17. Komppaan Leenaa, olisit nyt ottanut sen Mattsoninkin samaan lastiin! Tuo Prinsessa on nimittäin sellainen kirja, että luin sen nuorena moneen kertaan. Sille on jatko-osakin, senkin olen lukenut. Hmmm. Ehkä minäkin voisin ottaa ne syyskirjoiksi?

    Minä annan kirjoja koko ajan kiertoon, mutta kirjapinot vain kasvavat. En ymmärrä!?

    VastaaPoista
  18. Susa: Moi vaan. ;) Tiedän ja tiedän senkin, että sinulla on huikea vainu tehdä kirjalöytöjä.

    Onneksi niitä löytöjä voi tehdä ullakoiden ohella kirpputoreilla, joskus ystävienkin luona, myyjäisissä, kierrätyskeskuksissa... Paikkoja on ja ihania kirjoja!

    Hietzu: Kyllä sinä tarvitset ne kaikki taidekirjat hyllyysi. Tarvitset niitä siksi, että ne kiehtovat ja antavat elämyksiä sekä siksi, että voit tarvita niitä opiskelujen jälkeen työssäsikin. Taidekirjat ovat ylipäätään sellaisia, joista ei vain voi luopua. :)

    Laura: Totta, kannet ovat nostalgisia ja sivut hieman repsottavat, kuten asiaan kuuluukin!

    Minä olen aika huono kirpparikiertäjä ja siksi on ihanaa, kun lapsuudenkodissani on vintti täynnä kirjoja. Mummolan vinttiä minullakaan ei enää ole, kun vanhan maatilan rakennukset myytiin. Isovanhempani ovat kaikki jo kuolleita, mutta mummolaan liittyy monia rakkaita kirjamuistoja. <3

    Ja pidän peukkuja!

    Kuutar: Tenhunen on huikea. Minäkin olen lukenut useammankin hänen kirjansa. Tuo Nuku hyvin, Punahilkka on jäänyt parhaiten mieleeni. Ehkä se on tunnelmaltaan vahvin?

    Anna Elina: Joo, vaikka kierrättää kirjoja, niin hyllyt eivät tyhjene. ;) Sama juttu täällä! Minäkin kierrätän kirjoja ja lahjoitan niitä ystävilleni, mutta jotenkin niitä uusia vaan kertyy.

    Kiitos kuvakommentistasi. <3

    Liisa: Minäkin olen alkanut kerätä vanhoja tyttökirjoja. Luin niitä lapsena ja kaikkein ihaninta olisi tosiaan omistaa kirjat "oikeanlaisilla" kansilla. Nyt olen laajentanut kirjahankintojani omassa lapsuudessani ilmestyneisiin, 70-80-l, kirjoihin. Jotkut niistä ovat oikeastikin hyviä, toisilla on vain tunne- ja nostalgia-arvoa. :)

    Priska on ihana.

    Amma: Olisikohan se tosiaan tuo? Monet Tenhusen kirjat sijoittuvat Savonlinna-Kitee-seudulle, mutta muutama Savoon.

    Leena: Minäkin olen lukenut Prinsessan ja haluaisin lukea sen uudelleen. Jotain taikaa siinä kirjassa on.

    Kirjoja on ihana omistaa, mutta hyvä kierrättää. Joskus luopuminen on ainakin minulle hankalaa, mutta kirjahyllyn tyhjennys tekee vaan hyvää. :)

    Jenni: Jätin Prinsessan vanhempieni hyllyyn, koska luin kirjan opiskelujeni alkuaikoina. Nyt tuntuu, että haluaisin ehdottomasti lukea sen uudelleen. Olemme muutaman viikon kuluttua menossa lapsuudenkotiini, joten silloin joko luen kirjan tai otan sen pitkäaikaislainaan. Samalla voisi olla myös Havukka-ahon ajattelijan laita. Siinä on myös mainio syksykirja!

    :)

    VastaaPoista
  19. Ihana kirjahamsteripostaus, Katja! Meidän tällä hetkellä ainoa kirjahylly pursuilee liitoksistaan ja yöpöydällä on, ihan oikeasti, puolen metrin pino kirjoja. Kun eihän noista, rakkaista, voi luopua.

    Lindgren-kirjasi vaikuttavat hurmaavilta ja olen vähän kateellinen polkagris-karkeistasi. ;)

    Tuttuja kirjoja taisi olla lähinnä tuo Tuletko sisarekseni, josta en taida muistaa juuri mitään.

    Mutta William N. päiväkirja on minulla nyt kesken ja itse asiassa pidän siitä kovasti!

    VastaaPoista
  20. Ha ha ha, hamsterihan se täälläkin. *tsik, tsik* :D

    Minulle tuli kauhea ikävä Junibackeniin kirjoituksesi ansiosta. Ja tarve päästä sinne kirjakauppaan. <3

    Listaamistasi kirjoista kokonaisuudessaan tuttuja ovat vain Toverien kesken (joskin olen lukenut sen 25 vuotta sitten, ajatella!) sekä tietenkin suursuosikkini Anna, Hanna ja Johanna. Tottisalmen perillinen on nyt hyllyssäni, mutta _luulen_ etten ole lukenut sitä lapsenakaan. Kai.

    Minulla ei ole mitään mukavaa kirjavinttiä lähisukupiirissä, mutta vanhemmilla ja siskoilla on ihan kivat kirjahyllyt. Ja äiti juuri lupasi, että saan pitää leijonanosan viimeksi lainaamistani kirjoista, jee! Anoppilassakin on paljon kirjoja, vanhojakin. Ja sitten löysin sen Matinkylän kierrätyskeskuksen... :)

    VastaaPoista
  21. Elokuun listaltasi olen lukenut (aiemmin tai hiljattain) Syyskesän, Toverien kesken, Valinnan; vielä lukemattomista kiinnostavat ainakin William N., Romisko, Kolmas sisar ja Katariina.

    VastaaPoista
  22. Minä jo mietin, että mistä se Dingo hyppäsi mun viime yön uniin, niin täältä! :D Minäkin olin hillitön Dingo-fani, kerättiin siskon kanssa Mummun lehdistä kuvia ja juttuja, joita en osannut edes lukea.

    Bändin näin ekan kerran vasta muutama vuosi sitten, vaikka eipä siinä tainnut olla kuin korkeintaan kaksi alkuperäistä jäsentä :)

    VastaaPoista
  23. Linnea: Kirjapinot yöpöydällä luovat kotoisan olon ja jos syystä tai toisesta uni jää huonoksi, on ainakin lukemista lähellä.

    Jos me menemme ensi kesänäkin Junibackeniin, niin ostan sinulle polkakarkkeja. :)

    Ja ihanaa, että pidät William N:stä! Ajattelinkin, että se voisi olla sinun kirjasi.

    Karoliina: Tsik vaan sinnekin. Tai pitäisikö sanoaa pörrrrrr ja viu-viuuuu-tööt-tööt, kuten meidän A:n lukuisat Zhu Zhu Petsit. Onko sama muoti saapunut teillekin?

    Sinäkin teet aina loistolöytöjä, en voi kuin ihailla. Odotan muuten tuon Annan, Hannan ja Johannan lukemista. Se tuntuu olevan monille rakas.

    Ja oi Dingo.

    Maria: Nuo kaikki kirjat, jotka haluat lukea, ovat hienoja. Oma suosikkini noista on Kolmas sisar, mutta William N. on silkkaa hienoutta ja Katariina taivasti kirjoitettu ja mieleenpainuva.

    Maija: Voi ei, tuliko Dingo uniisikin? :) Minä olin parhaaseen Dingo-aikaan hieman 10-11-vuotias, joten pääsin konserttiinkin isäni kanssa. Muistelen, miten minua ahdisti se tungos siellä ja halusin kotiin kahden laulun jälkeen. :)

    VastaaPoista
  24. Oi, hienoja löytöjä olet kerännyt! Tottisalmen perillinen taisi minulle olla Swanin kirjoista se tärkein. Erityisesti siinä kuvailtu matka Kreikkaan jäi mieleen.

    Elokuun luetuistasi eniten minua kiinnostaa tuo Carrollin Naurujen maa sinun ja muutaman muun blogiarvion perusteella. Erityisesti nyt, kun luen parhaillaan lumoutuneena Pasi Ilmari Jääskeläisen Lumikko ja yhdeksän muuta -kirjaa ja kaipaan sen jälkeen varmasti lisää vinksahtaneita todellisuuksia. ;)

    VastaaPoista
  25. Katja, sinä olet ihana. <3

    Ja Zephyr, odotan kiinnostuksella arviotasi jos luet Naurujen maan!

    VastaaPoista
  26. Kiitos kannustuksesta,taidan laittaa sanasi korvan taakse ja käyttää niitä sitten kun suhteemme toinen puolisko kauhistelee kirjojen määrää ;P

    VastaaPoista
  27. Zephyr: Minun pitäisi kyllä lukea tuo Tottisalmen perillinen uudelleen nyt, kun sain sen tänne kotiini. En muista kirjasta paljoakaan. Ja huomasinkin sinun lukevan Lumikkoa. :)

    Linnea: Itse olet!

    Hietzu: Hih, ole hyvä vaan :)

    VastaaPoista