tiistai 14. kesäkuuta 2011

Lukutyhjiössä ja pajutallilla

Jokaiselle paljon lukevalle tulee joskus lukutyhjiö. Usein se onneksi liittyy siihen, että vaikuttavan lukukokemuksen jälkeen on vaikea päästä sisälle uuteen kirjaan. Minulle näin on käynyt Haruki Murakamin erikoisen ja upean Kafkan rannalla vuoksi. Kuvittelin, että jo ennestään tuttu Helvi Hämäläisen Kylänruusut olisi palauttanut minut kirjoihin uppoavan lukijan tielle, mutta ei. Ei, vaikka lainattuja, ostettuja ja saatuja lukemattomia kirjoja olisi yksistään läheisimmässä pinossa kymmenkunta. Ei siitäkään huolimatta, että aloittelin eilen sisänsä mitä mainiointa kesäkirjaksi sopivaa uutuutta. Kirjassa ei ole mitään vikaa, mutta se ei vain tunnu miltään Kafkan rannalla jälkeen.

Siksi kyselen täälläkin asiaa, josta on ollut blogeissa aikaisemminkin keskusteluja: Mitä te teette silloin, kun lukutyhjiö uhkaa? Jatkatteko tyynenä lukemista ja uskotte tarinan kyllä kantavan? Aloittelettko useita kirjoja ja katsotte, mikä päättäisi tyhjiön? Uppoudutteko nostalgiakirjoihin tai aikakauslehtiin? Vai annatteko koko lukemisen olla parin päivän ajan selaillen vain sanomalehteä ja suunnaten ajatukset kaikkeen muuhun? Lukeminen sinänsä ei varmasti mene koskaan tauolle, mutta millä päästä lukutyhjiön yli?

Aina voi käyttää aikaansa retkeilyyn, jos sää suosii. Kävin sunnuntaina perheeni kanssa Tuusulan ja Vantaan rajalle muuttaneessa Koiramäen pajutallissa, jonka uusi sijainti vanhalla Jusslan tilalla on mitä parhain. Kaunis päärakennus sisustuskauppoineen ja kahviloineen, viehättävät punamullalla maalatut aitat, lasten leikkipaikat, puutarha sekä pupulassa majailleet Söpö, Topi, Helmi ja Kieli hurmasivat ainakin meidän perheemme. Tapojeni mukaisesti ehdin pajutallilla miettiä myös sinänsä epäolennaisia asioita: miksi museoaitassa oli 1900-luvun alun talonpoikaisesineiden joukossa televisio 1950-luvulta? Miltä tuntuu, kun lentokoneet jyrisevät yli muutaman minuutin välein? Miten tyttäreni voikin näyttää niin mummoltani (oletettavasti mummoni ollessa viiden vanha)? Pupujen aitan kattokruunu oli kyllä hieno!

Ja jos sää ei suosi retkeilyä, niin tänään illalla kaikki 1980-luvulla teinivuosiaan viettäneet pääsevät fiilistelemään ihanan, fiksun ja hauskan Vaihdetaan vapaalle, Ferris-elokuvan kanssa. Elokuva tulee Liv-kanavalta yhdeksän aikaan illalla. Eipä siis muuta kuin vähäisiä lukutyhjiöitä teille muille ja Let's Twist and Shout!

28 kommenttia:

  1. Voihan harmistus lukutyhjiötä! Minulla ei kai hetkeen ole ollut, toisaalta lukeminen on muutenkin ollut vähän harvinaista herkkua taas. Minä kyllä taidan yleensä sitten pitää taukoa jos oikeasti tökkii ja tehdä jotain ihan muuta, vaikka pelaan tai leivon tai jotain. Kyllä se siitä yleensä taas.

    Minä kyllä odotan tätä Kafkaa rannalla, mutta säästän sitä sinne elo-syyskuulle. :>

    (+ ihana pupujen kattokruunu)

    VastaaPoista
  2. Kiva kesäpostaus ja ihania kuvia. :)

    Minä annan lukutyhjiön ihan olla vaan, mitä sitä suotta itseään pakottamaan. Kyllä se lukuinto sitten jossakin vaiheessa taas ihan itsestään löytyy.

    VastaaPoista
  3. Linnea: Kyllä tuo lukutyhjiö onneksi menee ohi nopeaan. Ja onhan minulla toki nytkin kirja kesken, vielä ihan hyvä kirja. Silti se ei tunnu miltään niin hienon kirjan jälkeen. Ihan sääliksi käy nyt lukemaani kirjaparkaa. ;) Leipominen on yksi omiakin lempipuuhiani silloin, kun lukeminen ei suju.

    Ja eikö vaan olekin pupuilla aika hulppea lamppu? Tuo pajutalli oli muutenkin viehättävä paikka.

    Norkku: Kiitos. Pajutallilla otin aika paljon kuvia, koska vanhan talon pihapiiri houkutti kuvaamaan.

    Tuo, että antaa lukutyhjiön vaan tulla ja olla, on varmasti paras ratkaisu asiaan. Silti se lukemattomien kirjojen pino tuntuu niin valtavalta. Toisaalta ihanaa, että siellä moni hyvä kirja odottaa.

    VastaaPoista
  4. Kyllä tyhjiö iskee ajoittain. Tai itse kutsun sitä ähkyksi. Ei makeaa mahan täydeltä.
    Silloin usein ratkon ristikoita, pelaan tms., mutta väkisin en lue. Lukemisen pitää olla kumminkin mukavaa, eikä suorittamista. (Joskus on kyllä kirjallisuudenopiskelijana pakko suorittaa...)

    VastaaPoista
  5. Katja, minulla on yli kahden vuoden aikana tullut tuo usein ja minusta se on Morren mainitsema ähky, mutta sanon myös, että 'olen ihan jumissa'.

    Se tapahtuu juuri aivan vaikuttavan lukuelämyksen jälkeen tai sitten, kuten tiedät, mitä minulle tapahtui viimeksi (MT).

    Siihen auttaa paussi, jota useinkaan kirjabloggaajat eivät malta pitää tai sitten teen juuri tuon oudon jutun eli otan lukuun pari, kolme ihan erilaista ja katson mikä alkaa viedä. Siitä se lukko tai jumi sitten aukeaa. Tyhjiö täyttyy ja taas on kykeneväinen juomaan rivejä, tarinoita, kirjoja...

    Minä noudatin viimeksi sekä sinun että Karoliinan neuvoa, sillä menin ihan lukkoon. Otin sen sijaan lukuun dekkarin ja sitten aivan muuta ja se yksi odottaa, että tokenen.

    Tiedän lukevani liikaa ottaen huomioon, että sisareni mukaan olen ´pitänyt runsaan kahden vuoden aikana vain korkeintaan kolmen päivän paussit muutaman kerran, mutta tämä on nyt tätä ja huomisesta en voi tietää.

    Ole ihan rauhassa: Kyllä se siitä ja täällä me kaikki ollaan, vaikka hieman helpottaisitkin. Minulle on tulossa ihan välttämätön katkos, sillä saan kaukaa blogiystävän vieraakseni enkä sinä aikana edes lue, joten mistä sitten kirjoittaisinkaan...Keine Achnung!

    Asioilla on tapana järjestyä!

    Tulin juuri lenkiltä raikkaasta kelistä ja nyt käyn noutamassa puutarhasta raparperia ja teen amsikkaraperperikiisseliä, jota nautitaan vanhanajan vaniljakastikkeen kera.

    VastaaPoista
  6. Minä pidän paussin, joka voi venyä synkkinä aikoina jopa pariin viikkoon :) Joskus pää käy niin täysillä, etten kestä lukemista ja selailen vain lehtiä. Se on ehkä hektisen aivotyön miinuspuoli.

    Mutta muuten saatan tehdä, kuten tuossa ehdotit ja yritän muutamaa kirjaa kerralla ja katson mikä vie mennessään. Tai otan käsiini jonkun todella kevyen dekkarin, jossa juoni vie ja minä vikisen.

    VastaaPoista
  7. tuttu juttu, minä olen tätä vaivaa valittanut useammankin kerran. nyt ongelma on melkeinpä päinvastainen sinun kanssasi: viime aikoina lukemani kirjat ovat olleet niin blääh, että olisi pakko saada jotain MAHTAVAA luettavaa ja sitä odotellessa aikani menee lukiessa kirjoista ensimmäiset 50 sivua ja taas uusi lukuun... Mutta siis minä teen myös sitä että aloittelen vaikka kuinka montaa kirjaa ja mielellään eri tyylisiä ja joku niistä sitten yleensä vie mukanaan. Joskus annan vain olla ja luen vaikka lehteä. sekin on ihan okei :)

    VastaaPoista
  8. Kirjabloggailun aloittamisen jälkeen (3kk sitten) lukutyhjiötä ei ole tullut, nyt tuntuu että sellainen voisi olla jopa tervetullut tauko kirjojen ahmimiseen... Viime aikoina en ole ehtinyt uppoutumaan mihinkään pitkään romaanin (kadehdin sinua, kun sait Kafkan rannalla luettua tuosta noin vain, nopeasti :)). Luen sen sijaan novelleja ja nuortenkirjoja, joista saa lukunautinnon lyhyemmällä lukuajalla, ja blogiinkin sisältöä :). Ehdotan, että luet jonkin lyhyen kirjan, vaikka haastevastauksena :).

    VastaaPoista
  9. Minä selvitän lukutyhjiöni selailemalla kaikenmaailman lehtiä tai vaihtamalla elokuvaan. Yritän saada ajatukset pois kirjoista, kunnes innostus palaa.

    VastaaPoista
  10. Lukutyhjiö on kyllä lukutoukkaa ahdistava olotila! Minä olen onneksi yleensä päässyt sujuvasti yli siitä vaan lukemalla sen seuraavan kirjan, vaikka olisinkin kesken lukemisen useasti ajatellutkin, että onpas laimea kirja tms. Nytkin on niin iso pino minullakin odottamassa, että pelottaa ajatus, jos se iskisi juuri nyt.

    Ehkä kannattaa ainakin muutama päivä pitää, ettei lue yhtään mitään kirjaa. Sitten kokeilee ja jos vieläkin tökkii, sitten taas parin päivän paussi. Siinä välissä vaikka selailla lehtiä jne.

    VastaaPoista
  11. Joskus auttaa kun lukee uudestaan jonkin vanhan lempparin... tutulle kirjalle ei tarvitse antaa itsestään niin paljon :-) Mutta jos ei maistu niin ei maistu, onneksi ei ole pakko!

    VastaaPoista
  12. Morre: Tuo ähky on hyvä sana kuvailemaan olotilaa, kun on lukenut liikaa hyviä kirjoja. Ja entisenä kirjallisuudenopiskelijana muistan hyvin tuon suorittamisen lukemalla. Voi että. Minulle tuli jossain välissä oikein pitkä lukupaussi. Yksi kesä taisi mennä siten, että luin vanhoja kirjoja, aikakauslehtiä ja luuhasin kesätöiden ja festarien väliä. Mutta ne olivat niitä vuosia ne. :)

    Leena: Kyllä näitä ähkyjä tai kirjatyhjiöitä syntyy, vaikka kirjapinot ympärillä kasvaisivatkin. Ei kai tosiaan auka kuin pieni paussi tai sitten tosiaan muutaman kirjan samanaikainen aloittaminen. Onneksi tänään illalla televiosta (josta yleensä katson tylsästi vain Midsomerin murhat) tulee minulle niin nostalginen elokuva.

    Sen yhden kirjan suhteen kannattaa tosiaan pitää pitkä tauko. Tai sitten vaan jättää kirja kesken. Niin minäkin olen muutaman kerran tehnyt, vaikka kirja olisi millainen. Tällä hetkellä luovutin erään meitä molempia yhdellä romaanillaan ihastuttaneen kirjailijan novellikokoelman suhteen. Kun ei, niin ei. :)

    Mansikka-raparperikiisseli on ihanaa!

    Kirjailijatar: Mullakin oli noita parin viikon pausseja joskus aikaisemmin, mutta (pääasiassa) kirjabloggaaminen aikaansaa jonkinlaista lukuhimoa.

    Kirja, jota eilen aloittelin on eräänlainen jännäri. Ja pidän siitä, mutta mieli ei ole ehtinyt mukaan. Siksi tänään taidan heittäytyä sohvalle tuon Ferries Buellerin pinnauspäivän kanssa. :)

    Anni.m..: Voi niin, sinulla on ollut huonoa kirjaonnea noiden ruotsalaisten kanssa. Toivottavasti se mahtava, huikea kirja osuu kohdallesi! Little Beenkin olet jo lukenut... Yritin miettiä, että mikä viime aikoina lukemani kirja olisi nyt oikein kovasti suositeltavissa. Moni on kehunut ranskalaista Krokotiilin keltaiset silmät-kirjaa.

    Maria: Uudella nimellä! :) Kirjabloggaaminen tosiaankin saa aikaan entistäkin kiivaampaa lukemista, olen huomannut. Kafka rannalla vei minulta viikon, kovin nopeasti en sitä lukenut. Ja siksi koetin sen jälkeen "lukaista" tuon Helvi Hämäläisen, joka onkin mieleenpainuva, mutta ei oikea kirja tähän väliin.

    Hietzu: Sama lääke siis sielläkin! Lehdet ja elokuva auttavat usein leipomisen ohella. :)

    Susa: Niinpä! Minä yleensä voin siirtyä seuraavaan kirjaan melko huoletta, mutta nyt se ainakaan Hämäläisen myötä onnistunut. Katselen vaan kirjapinojeni selkämyksiä ja huokailen. Onneksi arjessa on aina niin paljon muutakin, ettei tätä ehdi miettiä, mutta on ollut hauska lukea muiden lukutyhjiöistä ja saada siten vertaistukea. <3

    VastaaPoista
  13. Booksy: Tuo vanhan suosikkikirjan lukeminen on monesti ollut ihan parasta lääkettä. Nyt ehkä yritin väärää kirjaa, kun luin tuon Hämäläisen. Se ei ollut suosikkini kymmenkunta vuotta sittenkään, vaikka kiehtova ja tunnelmallinen onkin. Pitäisiköhän lukaista vaikka jo tyttökirjaklassikko? Tai sitten keskittyä vaan tähän kotiarkeen yhden illan ajan. :)

    VastaaPoista
  14. Ähky on tosiaan hyvä sana, aina aika ajoin se iskee. Muutaman päivän tauko tekee hyvää ja sitten jaksaa taas. Usein tulee pidettyä taukoa jo ennakoivasti, jos on paljon ohjelmaa tai kyläilyä vaikka mummolassa. Olen myös huomannut telkkarin oivalliseksi aivojen nollaamisvälineeksi. Pari elokuvailtaa, tai oikein pahassa tilanteessa pelkkiä uusintoja tai tositv-ohjelmia, niin johan lukeminen maistuu taas :D

    VastaaPoista
  15. Parin päivän lukutyhjiö kuulostaa lyhyeltä ! Itselläni moinen voi venyä vaikka kuukauteen. Luen puuskittain, kuten teen kaikkea muutakin tässä elämässä: innostun ja kyllästyn jne.

    Olen blogeillut huonosti ja kommentoinut vielä huonommin. Käyn kuitenkin aina kurkkaamassa kunhan ennätän !

    VastaaPoista
  16. Jos lukutyhjiö ei johdu mistään muusta kuin liiasta tai liian hyvästä lukemisesta, niin annan sen vain olla, lueskelen vaikka lehtiä muutaman päivän (lukemattahan en kuitenkaan ole). Jos syy on "kirjallisuuden ulkopuolelta", esim. joku huoli, yritän etsiä joko huolen aihepiiriin liittyvää lukemista tai (useimmin) sellaista, joka vie ajatukset ihan muualle.

    Toivottavasti tyhjiötila menee ohi! :)

    Olen muuten käynyt siellä vanhassa Koiramäen pajutallissa, hauska paikka!

    VastaaPoista
  17. Lukutyhjiö lähtee parhaiten antamalla sen hälvetä itsestään. Toki esim. kaunokirjallisuuden voi vaihtaa vaikka kiinnostavaan tietokirjallisuuteen, mutta pakottamalla ei hyvää synny. Missään asiassa :-).

    Ihania kuvia!

    VastaaPoista
  18. Ihan samaa mieltä olen kuin moni jo tuolla aiemmin eli kyllä se ohi menee. Hyvä tai loistava kirja jää ajatuksiin niin vahvasti, ettei siinä välttämättä heti ole tilaa muille kirjoille. Nauti luetun kirjan tunnelmista ja anna itsellesi aikaa, niin kyllä se siitä.

    Mulle ei ole pitkään aikaan tullut vastaan niin vaikuttavaa kirjaa, että olisi aiheuttanut noin voimakkaita tuntemuksia. Mutta ihanaa, kun sellaisia kirjoja on olemassa. Varsin hyviä kirjoja olen kyllä viime aikoina lukenut, mutta se jättipotti odottaa jossain.

    Hyvää viikon jatkoa ystävä kallis! <3

    PS. Menen muuten huomenna Savoon eli Kuopioon keskutelemaan työasioistani. :-)

    VastaaPoista
  19. Ihana tuo toka kuva, jotenkin niin suomalainen. Minä jään usein kaipaamaan jotain kirjaa ja dekkari auttaa.

    VastaaPoista
  20. Lukutyhjiön aikana teen kaikkea muuta kuin luen. Usein tyhjiö tulee stressin aikaan. Tosin nyt juuri tyhjiö johtuu siitä, etten muistanut/ehtinyt ottaa mukaani luettavaa, ja joudun pakertamaan ilman kirjoja. Ehkä teen sitten omia kirjoja :D Ja sitten yllätys yllätys: lukuinto hyppää takaisin, näin ainakin uskon/toivon/odotan!

    VastaaPoista
  21. Juu Katja, Leenan toivomuksesta ja ihan itsenikin takia, jotta blogini olisi paremmin löydettävissä/liitettävissä minuun kuin vanhalla nimimerkillä :).

    VastaaPoista
  22. Pakersin opintojen parissa tuossa pari kuukautta aika pitkälti kellon ympäri. Nyt kun pidän harkintataukoa siinä, en meinaa päästä lukemisen makuun millään. Jotenkin se, että pitäisi lukea kirja alusta loppuun eikä ole mikään kiire, eikä tarvitse kirjoittaa muistiinpanoja tai välttämättä prosessoida jokaista lausetta, on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Yleensä en osaa aloittaa montaa kirjaa yhtäaikaa, mutta nyt olen valinnut sen tyyppisiä "kokoelmia", että voin lueskella niitä pätkittäin ja päästä vähän kiinni taas lukemiseen. Tällaista lukutulppaa ei olekaan taas pitkiin aikoihin ollut. Mutta jospa se siitä, kesälomaa ja hetken rauhoittumista odotellessa!!

    VastaaPoista
  23. Minä en niin paljon lue (kun en käsitöiltä ehdi) kuin te ahkerimmat lukijat, mutta taitaa minullakin olla lukutyhjiö tällä hetkellä. Sain jokin aika sitten loppuun yhden kirjan, enkä ole löytänyt sen tilalle uutta tarpeeksi kiinostavaa, en kesken olevista enkä uusista aloituksista...

    Minulla lienee myös jonkinlainen ristipistotyhjiö, uusi kieliharrastus on vienyt aikaa ja energiaa käsitöiltä. Eilen kuitenkin aloitin pitkästä aikaa ison virkkuuprojektin, ehkäpä se auttaa muidenkin tyhjiöiden kanssa :-)

    VastaaPoista
  24. Onpa täällä kivoja kesäisiä postauksia!

    Itse en niinkään kärsi lukutyhjiöistä, jätän vaan lukematta. Enemmänkin vaivaa käsityötyhjiö! Tosin ainahan sitä muutakin puuhaa riittää, milloin mitäkin. Mutta tiedän mitä tarkoitat!

    Oikein ihania kesäpäiviä sinne!

    VastaaPoista
  25. Nyt ehdin taas vastata kommentteihinne. :) Jäin miettimään tuota ähkyn käsitettä. Se on osuva hyvinkin usein, mutta entä silloin, kun on lukenut yhden ainoan niin vaikuttavan kirjan, että se saa aikaan sen tyhjiön? Hmm.

    Amma: Tosiaan nuo ennakoivat tauot ovat tuttuja, kun tulee kaikenlaisia lapsiperhemenoja. Sitten lukeminen maittaa entistäkin paremmin. Me pidimme eilen elokuvaillan. :)

    Petriina: Tuo puuskittaisuus on tuttua. Oikeastaan vain lukeminen on sellaista, joka ei minulla ole puuskittaista, mutta kaikki muu on: juokseminen, puutarhainto, askartelu ja näpertely tulevat ja menevät (ja tulevat uudelleen).

    Ja ihanaa, että tulit kurkkaamaan. <3

    Jenni: Nyt tyhjiö johtuu nimenomaan hyvästä lukemisesta (Little Bee ja Kafka rannalla peräkkäin!). Onneksi tyhjiö alkaa mennä ohi, kun aloitin sellaisen kesäisen puolijännärin. Se vie mukanaan.

    Se vanha pajutalli oli ihana. Oli jotenkin niin mukavaa kiivetä sinne niitä rappusia. Mutta tästä uudestakin tulee hieno, koska vanhan tilan pihapiiri on kiehtova.

    Paula: Tietokirjat onkin hyvä vaihtoehto kaunokirjoille. Usein myös sellaiset selailukirjat, kuten vaikka Huvilan hengessä. Tai elämäkerrat. Ja onneksi pikkulasten kanssa lukutyhjiö voi syntyä vain aikuisten kirjoja kohtaan.

    Anna Elina: Lukutyhjiö onkin jo menossa ohi, mutta nyt työ haittaa harrastuksia. ;) Pakko saada hieman omaa juttuaan hioettua. Siitä sinun työkeskustelustasi kuulisin mielelläni vaikka toisaalla. <3

    Allu: Onhan tuo punamultakuva tosiaankin melko suomalainen. Dekkareilla on ehkä vähän sama merkitys kuin tyttökirjoilla: sopivan tuttuja uusinakin.

    Helmi-Maaria Pisara: Kaiken muun tekeminen on joskus ihan välttämätöntä. Mutta tuollainen tyhjiö, että on kirjaton, voi olla olla hankala. Tosin sinulla on taito kirjoittaa omia, mikä on upeaa. :)

    Maria: :)

    Teresita: Tuo on aika tuttua muutaman vuoen takaa. Silloin kun tein intensiivisesti esim. graduani, en ehtinyt lukea juuri mitään, vain vähän ennen nukkumaanmenoa. Mutta onneksi lukutulppa kaikkoaa joskus. Nauti kesästä!

    Katri: Sinulla käsityöt ovat varmasti sama kuin monilla lukeminen (vaikka sinäkin luet paljon). Kiva kuulla kieliharrastuksesta. Mitähän kieltä opiskelet?

    Teija: Sinulla on siis sama juttu kuin Katrilla! Mutta kirja- tai käsityötyhjiö, niin aukko rakkaassa harrastuksessa voi lyhytaikaisena olla iloinen asia. Jos se jatkuu pitkään, voi alkaa ahdistaa. Sinne myös ihanaa kesäkuuta - ajattele, ollaan jo kuun puolivälissä!

    VastaaPoista
  26. Katja, aloitin japanin alkeet viime kuussa; juhannuksen jälkeen on tentti. Jatkoa seuraa sitten elokuussa. Kiehtova kieli!

    VastaaPoista
  27. Katri: Japania! Hauska kuulla. Tsemppiä tenttiin ja intoa jatkoon.

    VastaaPoista
  28. Minulla ei ole lukutyhjiötä..
    Ehkä luen sen verran vähemmin, vaiks viime aikoina olen omasta mielestäni tosi paljon lukenut kirjoja, ihania kirjoja..

    Jos joudun muuten tyhjiöön, odotan, katselen mitä on tyhjiön alla..mikä sen merkitys on tai sit vaan paahdan eteenpäin...
    Ihania tyhjiöitä sulle =)

    VastaaPoista