keskiviikko 26. toukokuuta 2010

~Lasten- ja nuortenkirjasuosikkini *~

Olen parhaillaan lukemassa John Irvingin uusinta romaania Last Night on Twisted River. Kirjasta on juuri ilmestynyt suomennos (ja Irving vierailee parhaillaan Helsingissä enkä pääse töiden vuoksi häntä "tapaamaan", mitä manailen mielessäni), mutta luen teosta englanniksi. Pähkäillessäni seuraavan päivitykseni aihetta (vierailu Rautatiemuseossa, kuvia hollantilaisista lehdistä, puutarhajuttuja, arkea vai ihan vaan yleistä haahuilua ja haaveilua, mikä luonnistuu minulta parhaiten), liikun nyt lastenkirjojen maailmassa. Lainaan Anni m.:n ja Kirjavinkkarien ideaa laatia lista viidestä itselle merkittävimmästä lasten- ja viidestä nuortenkirjasta. Koska lapsuuden ja nuoruuden raja on niin häilyväinen, annan kirjojen tulla satunnaisessa järjestyksessä ja sulassa sovussa.

1. Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu (1956). Suomen kielen riemuvoitto. Leikkisä ja iloinen, surullinen ja haikea. Kukapa ei rakastaisi Jaakko-Vaakkoa, Tiitiäistä tai Herra Pii Poota?

2. Tove Jansson: Kuka lohduttaisi Nyytiä? (1960) Koska esittelin Taikatalven suosikkikirjoissani, otan nyt esille Tove Janssonin kuvakirjan. Kuka lohduttaisi Nyytiä on lohdullinen ja kaunis kertomus yksinäisestä ja arasta Nyytistä sekä rakkaudesta. Kuvitus on huikea!

3. Marjatta Kurenniemi: Onnelin ja Annelin talo (1966). Kertomus parhaista ystävyksistä, jotka ostavat kahdelle pienelle tytölle rakennetun talon vanhalta rouva Ruusupuulta ja asettuvat sinne asumaan. Suloisia tunnelmia, itsenäistymistä ja hieman rosvojakin. Maija Karman ihana kuvitus. Saan ilokseni lukea tätä juuri nyt omalle nelivuotiaalle tyttärelleni, joka jännityksellä odottaa seuraavaa lukua.


4. Michael Ende: Tarina vaikka loppua (1979/1982). Ikimuistettava saksalainen lasten/nuortenkirja koulukiusatusta Bastianista, joka pakenee koulunsa ullakolle lukemaan kirjaa nimeltä Tarina vailla loppua päätyen Fantaasian maahan. Kirjan alkuajatus, Tee mitä todella tahdot, on hyvä elämänohje. Minulle tämä kirja liittyy vahvasti itsenäisyyspäivään, partiolaisten soihtukulkueeseen sekä joulutorttuihin, mutta se on jo toinen tarina.


5. Debi Gliori: Kulta pieni (1999). Pieni ketunpoika mököttää ja synkistelee niin, että äiti kysyy: Kulta pieni, sanoi suuri, mistä moinen kiukkukuuri. Pakkohan tämä skotlantilainen kuvakirja on nostaa listalle, kun lapset haluavat kuulla runomuotoon kirjoitetetun tarinan kiukuttelevasta ketusta ja äidille nousee kyynel silmään lauseesta aina päästä häntään asti rakastan sua valtavasti.


6. Anni Swan: Iiris-rukka (1916). Kirjalistaus vaatii aina pähkäilyä. Valitsin nyt Anni Swanin ohi muutaman muun kotimaisen tyttökirjan, mutta suunnittelen jo aiheeseen liittyvää laajempaa päivitystä. Maalaistyttönä en voi koskaan mennä Kluuvikadun Fazerille tuntematta itseäni edes aavistuksen verran Metsäpirtin Iirikseksi.

7. Astrid Lindgren: Meidän Marikki (1960 yhteisnide 1983); tai melkein mikä tahansa Lindgrenin kirja inhoamaani Katto-Kassista lukuun ottamatta). Elämää ruotsalaisessa pikkukaupungissa 1900-luvun alussa. Samaan aikaa maalaisromanttisen söpöä ja sosiaalisia ongelmia kaunistelematonta. Lastenkirja, jota rakastan kaikkein eniten (kuten sanoin, tämän listan numerojärjestys on satunnainen).

8. J.R.R. Tolkien: Hobitti eli sinne ja takaisin (1937). Hobitti ennen Tarua, koska se on kirja jostain lapsuuden ja nuoruuden rajamailta. Sympaattinen ja jännittävä tarina mutkatonta hobitinelämää viettävästi Bilbo Reppulista, jonka Gandalf Harmaa ja kääpiöjoukko saa houkuteltua mukaan seikkailuun. Yksinäinen vuori, Suurin Sormus, Klonkku ja pohjustus Taru Sormusten herrasta-trilogialle.

9. Louisa May Alcott: Pikku naisia (1868). Pikku naisia saa nyt edustaa ulkomaisia tyttökirjoja, joista olen aikaisemmin kirjoittanut muutamaan otteeseen (mm. Montgomeryn kirjat, Salainen puutarha). Tarina kertoo Marchin perheen elämästä Massachusetsissa Yhdysvaltain sisällissodan aikaan. Meg, Jo, Beth ja Amy tarjoavat samaistumiskohteen hyvin erilaisille lukijatytöille- ja naisille.

10. Enid Blyton: Seikkailujen linna (1946). Oikeasti olisin halunnut nostaa esiin Viisikot seikkailukirjojen klassikkona, mutta niitä minulla ei valitettavasti ole omassa hyllyssäni. Lapsena rakastin Blytonia, mutta hänen kirjansa ovat aikansa tuotoksia. Nyt aikuisena Seikkailujen linnaa lukiessani kiinnitin huomiota kertomuksen sivuilla piilevään rasismiin, vaikka tarina oli edelleen varsin jännittävä.



+ Bonuksena vielä Orvokki Annalan Mikä, Kuka ja Ken (1977). Se on kuvakirja Maarikka-tytöstä, puolikeijusta, jonka kultaisesta huilusta katoavat sävelet ja niitä etsiäkseen Maarikka lähtee Suureen Synkkään Metsään. Tämä kirja on "bonus" siksi, etten enää muista tarkkaan tarinan kulkua (Mikä, Kuka ja Ken on ainoa listani kirjoista, jota en omista), mutta kirja jätti minuun lapsena niin voimakkaan jäljen, että muistelen kirjan tunnelmaa edelleen ja joku päivä hankin sen jostain antikvariaatista.

PS. En ole erityisemmin fantasiakirjojen ystävä, vaikka niitä listalle sattuikin. Nuo poikkeukset ovat mielestäni sitten sitäkin parempia. Mietin pitkään myös A.A.Milnen Nalle Puhin tai Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee-kirjojen ottamista mukaan, mutta päätin antaa tilaa pikkulasten kuvakirjalle, tuolle Kulta pieni-kirjalle. Näiden listojen laatiminen on tuskallista.

18 kommenttia:

  1. Olen juuri miettinyt, josko lainaisi Lotta -sarjan kirjastosta kesälukemiseksi. Se oli oma suosikkini.

    Amsterdamin reissu kelpaisi tännekin!

    VastaaPoista
  2. Iiris-rukka oli niin liikuttava. Ja Kuka lohduttaisi Nyytiä mulla on neljällä eri kielellä.

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoinen postaus! Taidanpa jossain vaiheessa laatia oman listan.

    VastaaPoista
  4. Lumiomena:

    Anni Swannin Iiris-rukka
    Enid Blytonin Viisikot
    F.H.Burnettin Salainen puutarha
    L.M. Alcotin Pikkunaisia
    Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä, joka oli myös ensimmäinen kirja, jonka ostin Reimalle, kun olimme toisemme tavanneet;-)

    Tulipa paljon eroa;-) Ja koska Merille luettiin joka ilta paljon, minä olin se, joka halusin lukea aina Kaislikossa suhisee. Lumimies sai lukea hauskat Eemelit yms.

    Emilia, mullekin kelpaisi Amsterdamin reissu oikein hyvin ja Lumiomenan huippupostauksen jälkeen on jo melkein kiveen hakattu, että se on ensi kevään matkakohteemme 1 pv+pitkä viikonloppu.

    VastaaPoista
  5. Aikas paljon samoja meillä! (tai siis eri kirjoja samoilta kirjailijoilta, mutta oikeastaan kaikki tässä olisi voinut olla myös minun listassani. Ainoa mitä en tiedä tai kuulostaa vain hämärästi tutulta on tuo Kulta pieni kirja. Ja minä olen sanonut blogissani jo kahdesti että yksinkertaisesti rakastan nalle puhia. Ja kaislikossa suhisee on myös hieno. Swanin olin unohtanutkin listaltani ja Tolkien putosi viime metreillä =D

    VastaaPoista
  6. Oi, muistan niin hyvin omasta lapsuudesta viisikot!:)
    Marikki, Pikku naisia, Iiris-rukka, kaikki ihania, mieluisia klassikoita!:) En muuten itsekään pidä Katto-Kassisesta;)

    Rakastan elokuvina ja sarjoinakin noita Marikkeja ja Pikku Naisia! Ovat täynnä ihanaa, vanhaa tunnelmaa:)


    Oikein mukavaa loppuviikkoa!:)

    VastaaPoista
  7. Samat sanat, ihana postaus! Itse rakastin kaikkia Astridin tarinoita, Marikin ja melukylän maailmoissa haaveilin eläväni;-) Teininä ahmin Merri Vikin Lotta-sarjaa josta tykkään(!) vieläkin, niissä oli jotain sellaista puhtoista hauskuutta. Neiti Etsivät, vihreät varikset ja viisikot tuli luettua monen,moneen kertaan. Samoin kaikki 80-luvulla kirjoitetut nuortenkirjat, oliko se nyt Hellevi Salminen(?) niitä ensimmäisiä teini-kirjojen kirjoittajia..ja UMA:n murkkukirjan muistavat varmaan kaikki 1970luvulla syntyneet!

    Meidän esikoiselle luetaan muuten nyt Astridin isosta satukirjasta (parhaat sadut samoissa kansissa) ja juuri nyt on vuorossa Marikin seikkailut;-).

    Ihana kirjapostaus, minunkin pitää jossain vaiheessa saada aikaiseksi tällainen!

    VastaaPoista
  8. Onneli ja Anneli on itsellänikin muistissa, ja Viisikot nyt ilmanmuuta! Ja tuota Seikkailujen sarjaa luin myös..

    Myös Anni Polvan Tiina-sarja oli hyvin rakas :)

    VastaaPoista
  9. Muistelin omaa listaani..
    ehdottomasti "Iiris Rukka", "Viisikot", "Pikku naisia"..

    harmi kun et päässyt Irvingin kohtaamiseen..

    VastaaPoista
  10. Ihana lista. Enpä tee omaani, kun niin samanalainen olisi. :)

    Voi että...! Toisaalta kirjailijaidolin näkeminen voisi olla myös pettymys, vai voisiko? :) Jos hän ei olisikaan yhtä ihana ja viisas ja kaikkea?

    VastaaPoista
  11. Kivoja vihjeitä, minä mummuna ostelen ja keräilen paljon lastenkirjoja taas, sellaisia mistä itse tykkään :)

    VastaaPoista
  12. Lumionena!Voi sama lista mullakin kaksi lisäystä Marikin tilalle Saariston lapset ja Fedja setä mukaan .Ihana lista-ajatus-kolmas tytär on samanlaisen kirjojen suurkuluttaja kuin itsekin olen."Kiusaamme" muita välillä Seljojen tyttöjen salakielellä sekä Vihervaaran tilanteila.Se on hupaisaa.

    VastaaPoista
  13. Listat ovat hauskoja. Näistä kirjoista omaan TOP10:een olisivat päässeet Pikku naisia sekä Onnelin ja Anneli. Lisäksi siellä voisivat olla Lindgrenin Veljeni Leijonamieli, Burnettiin Pikku Prinssi,
    Marja-Leena Mikkolan Anni Manninen,
    Oiva Paloheimon Tirlittan
    Nämä tulivat ekana mieleen omasta lapsuudesta.

    VastaaPoista
  14. Tiitiäisen satupuu tulisi minunkin listaani. Anni Swania olen aikeissa lukea uudelleen. Iris-rukka sekä Sara ja Sarri-kirjt olivat suosikkejani. Viisikot ovat kestosuosikkini, mutta nyt tekisi mieli lukea taas joku Seikkalujen-sarjasta. Poikani ahmii niitä parhaillaan aivan innoissaan... Mutta Jörö-jukka¨on ykköseni lapsuuden lukukokemuksista (5-6v.), koska se oli kielletty yhteen aikaan kirjastossa, pannassa! ja nehän ovatkin niitä kiinnostavimpia ne kielletyt kirjat...

    VastaaPoista
  15. Ihana listaus! Tuo 4. sijalla ollut kirja on minulle vieras eli pakko vierailla pian taas kirjastossa. :) Minun listaltani löytyisi ehdottomasti Päivikin Satu ja Mestaritontun seikkailut sekä Osaa Lottakin ajaa.

    Tiedätkö pitääkö joku lastenkirja-blogia, sellainen olisi mielenkiintoinen?

    VastaaPoista
  16. Emilia: Aina joskus on mukava lukea oman lapsuuden/nuoruuden suosikkikirjoja uudelleen. Suosittelen :)

    Allu: Iiris-rukka on unohtumaton!

    Tuure: Kiitos. Kävinkin jo lukemassa ja kommentoimassa sinun listaasi.

    Leena: Niinpä - sieltä se kirjallinen makui alkoi aikoinaan kehittyä :) Ja tehkää ihmeessä yhteinen loma Amsterdamiin! Suosittelen!

    Anni: On aina vaikeaa valita yksi hyvä kirja loistavalta kirjailijalta. Jätin nyt tietoisesti Annat ja Runotytöt pois, koska olen kirjoittanut niistä jo aika paljon aikaisemmin ja tulen palaamaan niihin taas. Tuo Kulta pieni on ihana kirja pikkulapsiperheeseen.

    Marge: Minäkin rakastan noita myös elokuvina ja tv-sarjoina. Niihin on hyvä paeta silloin, kun on vähän alakuloinen olo. Ja toki nauttia niistä myös iloisella mielellä :)

    Aamunkukka: Oi, Hellevi Salminen ja Ulla-Maija Aaltonen. Kiitos, että muistutit! Minäkin ahmin niitä teininä. Hmm, kehtaisikohan niitä lainata kirjastosta enää ;)

    Johanna: Kiva, että tämä päivitys herätti muistoja. Tiina-sarjaa luin minäkin. Anni Polva taisi kirjoittaa sitä vuosikymmenet.

    Hanne: Monilla meillä on samoja suosikkikirjoja, yhteisiä lapsuusmuistoja, vaikka eri vuosikymmeniltä. Irving onneksi vierailee Suomessa melko usein, joten jos hän vaan jatkaa kirjoittamista, niin enköhän joskus ehdi "tapaamiseen".

    Ilse: Luulen, että monilla, jotka lukevat aikuisinakin, on ollut samanlainen kirjamaku lapsena. Niin - kirjailija varmasti olisi ollut viisas tai ainakin karismaattinen, mutta Akateeminen kuitenkin liian ruuhkainen, joten ei nyt niin kauheasti harmita ;)

    Maria: Myös Saariston lapset ovat aivan upea kirja. Sen luin hieman isompana, Marikki oli minulle ensimmäinen itse lukemani Lindgren ja siksi se on niin tärkeä. Minun esikoiseni on vasta nelivuotias (täyttää joulukuussa 5), mutta ilokseni hän alkaa olla kiinnostunut mm. Lindgrenin ja Kurenniemen kirjoista.

    Kirjailijatar: Listoja on toisinaan hauska laatia. Niiden avulla oppii paljon uutta toisista ihmisistä ja itsestäänkin. Luettelemistasi kirjoista vain Anni Manninen on minulle tuntematon. Täytyy etsiä se käsiini!

    Sara: En ollut tiennyt, että Jörö-Jukka oli ollut kielletty kirjastossa. Liittyykö se 60-70-lukujen poliittiseen ilmapiiriin ja ns. vapaan kasvatuksen ideaan? Mielenkiintoista! Mutta kun nyt ajattelen, niin eipä ainakaan minulle luettu Jörö-Jukkaa. Mieheni sai sen lahjaksi aikuisena ;)

    Marjo: Osaa Lottakin ajaa on ihana. Meillä esikoiseni samaistuu vahvasti kirjan Lottaan. En tiedä, onko olemassa erillistä lastenkirjablogia, mutta kurkkaa sunnuntaisin Annin "Oota mä luen tän eka loppuun"-blogiin. Siellä on silloin lastenkirja arvostelussa.

    VastaaPoista
  17. Hannele (anteeksi, unohduit välistä!!!): Kannattaakin ostaa sellaisia kirjoja, joista itsekin tykkää ♥

    VastaaPoista
  18. Tämä tulee vähän myöhässä, mutta jos bloggaaja lukee vanhojakin kommentteja, voisi nostaa tämän ehkä sopivassa yhteydessä esiin, eli liittyen Marjo S:n kysymykseen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkija ja kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen pitää tosi hyvää lasten- ja nuortenkirjablogia osoitteessa: http://lastenkirjahylly.blogspot.com/

    Myös kuuden kirjailijan Grafomania-blogissa (http://grafomania.wordpress.com/) on ansiokkaasti pidetty lasten- ja nuortenkirjallisuutta tapetilla.

    PS. Kiitos kivasta listasta. Siellä oli paljon omiakin suosikkeja, niin kuin monilla muillakin. Ja monet, kuten Muumit ja Nalle Puhin, olen löytänyt tai arvostanut korkealle vasta aikuisena. Luen siis yhä edelleen kolmekymppisenä paljonkin lasten- ja nuortenkirjoja - enkä pelkästään lapsilleni.

    VastaaPoista